Ikäsyrjintä on yhä enemmän ajamassa ihmisiä pois työelämästä Suomessa, YLE:n mukaan.
“Ikäsyrjintä luo haasteita kokeneille työntekijöille työpaikan saamisessa ja uransa jatkamisessa. Noin 10 prosenttia yli 55-vuotiaista ilmoittaa kohdanneensa ikäsyrjintää työpaikalla,” totesi Mervi Ruokolainen, erikoistutkija Työterveyslaitokselta, YLE:lle lokakuussa.
Hän totesi, että vanhempiin työntekijöihin yhdistetään edelleen perusteettomia myyttejä ja ennakkoluuloja, jotka vaikuttavat heidän palkkaamiseensa, asemaansa työpaikalla ja heidän itsekuvaansa negatiivisesti.
“Ihmiset olettavat, että vanhemmat henkilöt ovat enemmän sairauslomalla tai että heillä on suurempi riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. On uskomus, että heillä on vaikeuksia oppia uusia taitoja tai että he vastustavat muutoksia työelämässä,” hän selvensi lisää. “Tutkimukset osoittavat, että nämä myytit eivät pidä paikkaansa.”
Vanhemmat työntekijät saattavat myös kokea, etteivät saa samoja mahdollisuuksia kuin nuoremmat kollegansa palkkansa nostamiseen, ammattitaitonsa kehittämiseen tai urallaan etenemiseen.
“Heidän taitojaan saatetaan aliarvostaa, ja he voivat tulla syrjäytetyksi työyhteisössä oletusten vuoksi heidän lähestyvästä eläköitymisestään. Tämä ei välttämättä ole työnantajan tarkoitus, mutta työntekijä saattaa alkaa tuntea itsensä tarpeettomaksi,” Ruokolainen kommentoi.
Näin ollen tällaiset tilanteet saattavat rohkaista työntekijöitä tarttumaan ensimmäiseen tilaisuuteen poistua ammatillisesta elämästään.
Uransa pidentäminen on jo jonkin aikaa ollut keskeinen tavoite Suomen työllisyys- ja eläkepolitiikassa. Ruokolainen muistutti kansallista yleisradiolaitosta kaikenikäisten työntekijöiden työssä pitämisen tärkeydestä, ei ainoastaan yksilön hyödyn, vaan myös yhteiskunnallisten etujen vuoksi, sillä se auttaa lievittämään työvoimapulaa ja kasvattaa verotuloja.
Noora Järnefelt, johtava tutkija Eläketurvakeskuksesta (ETK), kertoi YLE:lle, että Ruotsissa ja Norjassa 60–64-vuotiaiden työllisyysaste on lähes 70 prosenttia, noin 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomessa.
Lisäksi monet suomalaiset valitsevat jäädä eläkkeelle ennen virallista eläkeikää.
“Tällä hetkellä noin 60 prosenttia ihmisistä pysyy työelämässä vähimmäiseläkeikään saakka. Huomattava määrä lopettaa uransa aikaisemmin. Pääsyy on työkyvyttömyyseläke, joka muodostaa 20–25 prosenttia näistä ennenaikaisista eläköitymisistä. Seuraava merkittävä syy on työttömyys, joka johtaa noin 15 prosenttiin urien ennenaikaisesta päättymisestä,” hän paljasti.
Ruokolainen uskoo, että historialliset tekijät vaikuttavat alueellisiin eroihin. Ruotsissa taloudellisista tai toiminnallisista syistä tehdyt irtisanomiset kohdistuvat pääasiassa uusimpiin työntekijöihin. Suomessa sen sijaan yritykset ovat hyödyntäneet niin sanottua työttömyyseläkepolkua, joka asteittain poistetaan käytöstä vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneille.
ETK:n vuonna 2022 tekemä tutkimus viittaa siihen, että tilanne saattaa olla parantumassa.
Tutkimus paljasti, että työnantajat eivät ainoastaan yleisesti pidä yli 55-vuotiaiden asiantuntemusta myönteisenä, vaan he osoittavat myös valmiutta palkata tähän ikäryhmään kuuluvia henkilöitä. Lisäksi yli 80 prosenttia työnantajista ilmoitti keskittyvänsä työntekijöidensä ammattitaitojen kehittämiseen ja tarjoavansa haastavia ja kiinnostavia tehtäviä kokeneille työntekijöille.
Samoin monet työnantajat ilmaisivat olevansa valmiita sopeuttamaan työaikoja ja muita järjestelyjä ottaen huomioon työntekijöiden iän tai terveyden.
Ruokolainen kuitenkin suhtautuu asiaan epäilevästi.
“Työnantajien asenne vanhempiin työntekijöihin näyttää parantuneen, mutta kun tarkastellaan toimenpiteitä, jotka on toteutettu tukemaan näiden työntekijöiden työkykyä ja uran jatkuvuutta, merkittävää nousua ei ole tapahtunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana,” hän mainitsi YLE:lle.
Hän toi esiin keskeisen ongelman: keskustelujen puuttuminen vanhempien työntekijöiden kanssa heidän urasuunnitelmistaan.
Tietävätkö työnantajat, millaisia toiveita tai tavoitteita kokeneilla työntekijöillä on heidän roolilleen ja uransa jatkumiselle työelämän viimeisinä vuosina? Ja harkitsevatko he, miten vanhempien työntekijöiden taitoja voitaisiin hyödyntää uusilla tavoilla?
“Äskettäin eläkkeelle jääneiden ihmisten kyselyissä 30–50 prosenttia ilmoitti, että he olisivat voineet jatkaa työskentelyä ainakin jossain määrin eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Vanhemmassa ikäryhmässä on epäilemättä huomattavaa hyödyntämätöntä potentiaalia, jonka työnantajat voisivat käyttää tehokkaammin hyödyksi käsittelemällä näitä asioita ajoissa,” hän väitti.