Suomi

Euroopan rahapelimarkkinoiden suunta: Jo 87% maista suosii monilisenssiä

Euroopan rahapelimarkkinoilla puhaltavat muutoksen tuulet, kun yhä useammat maat siirtyvät nettipelien monilisensointiin. Tämä kehitys on jo näkyvä monissa EU-maissa, ja se kuvastaa tarvetta mukauttaa rahapelilainsäädäntöä vastaamaan nykyajan vaatimuksia ja markkinaolosuhteita. Mutta mitä monilisensointi oikein tarkoittaa, miksi se on yhä suositumpi ja mitä vaikutuksia sillä on pelaajiin, peliyhtiöihin ja yhteiskuntaan laajemmin? Entä mikä on Suomen tilanne lisenssien suhteen nettipelimarkkinoilla?

Viime vuosina Euroopan online-rahapelien sääntelyssä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Vain viisitoista vuotta sitten tilanne oli täysin erilainen: useimmissa maissa ei ollut erityisiä sääntöjä verkkopelaamiselle, tai ne noudattivat yksinoikeusmalleja, joissa valtion omistamilla yksiköillä oli monopoliasema. Tämä johti siihen, että pelaajat hakeutuivat ulkomaisille pelisivustoille, mikä puolestaan heikensi valvontaa ja vei verotuloja pois kotimaasta.

European Gaming and Betting Associationin (EGBA) tuoreen analyysin mukaan 31:stä Euroopan maasta 27:ssä on nyt käytössä jonkinlainen monilisensointijärjestelmä. Tämä osoittaa selkeää siirtymistä kohti avoimempia ja kilpailullisempia markkinoita. Näistä 27 maasta peräti 23:ssa on käytössä täydellinen monilisensointimalli, joka kattaa kaikki kyseisissä maissa säännellyt online-rahapelituotteet. Neljässä maassa, kuten Sloveniassa ja Sveitsissä, on käytössä sekamalli, jossa on osittainen monilisensointi tietyillä pelialueilla.

Tämä kehitys on johtanut siihen, että yhä useammat maat ovat omaksumassa monilisensointimallin, joka mahdollistaa useiden yritysten online-rahapelipalvelujen tarjoamisen, kunhan ne noudattavat tiukkoja sääntelyvaatimuksia. Tämän mallin odotetaan parantavan pelaajien suojaa ja auttavan hallitsemaan peliongelmia tehokkaammin. Kilpailu markkinoilla puolestaan kannustaa peliyhtiöitä tarjoamaan parempia tuotteita ja palveluja, mikä hyödyttää kuluttajia. Tämän lisäksi ulkomaiset peliyhtiöt maksavat veroja toiminnastaan, mikä lisää valtion tuloja.

Monille suomalaisille nettikasinoilla pelaajille ovat varmasti tuttuja nettikasinot, jotka palvelevat suomenkielellä, mutta jotka ovat ulkomaisten peliyhtiöiden omistuksessa. Näitä kasinoita on helppo löytää ja koska ne tarjoavat palveluita suomeksi, tekee se pelaamisesta sujuvampaa ja houkuttelevampaa suomalaisille pelaajille. Vaikka suomenkieliset nettikasinot ovat yleisiä, niiden pelilisenssit ovat yleensä muiden maiden kuin Suomen myöntämiä. Tämä johtuu Suomen monopolilisenssijärjestelmästä, joka on tähän asti rajoittanut ulkomaisten peliyhtiöiden pääsyä Suomen markkinoille. Monopolijärjestelmän vuoksi ulkomaiset kasinot ovat joutuneet hankkimaan lisenssinsä muista maista, kuten Maltalta tai Virosta, jotka tarjoavat suotuisammat olosuhteet rahapelitoiminnalle.

Suomessa rahapelimonopolia ovat hallinnoineet Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja Fintoto Oy, jotka yhdistyivät vuonna 2017 Veikkauksen nimiin. Monopolin tarkoituksena on ollut pitää rahapelit tiukassa valvonnassa, vähentää rahapeliongelmia Suomessa ja käyttää tuotot yleishyödyllisiin tarkoituksiin, kuten terveydenhuoltoon ja kulttuuriin. Vaikka monopoli on tuonut merkittäviä tuloja valtiolle, se on myös herättänyt kritiikkiä. Monopolijärjestelmän kyky estää ulkomaisia peliyhtiöitä toimimasta Suomen markkinoilla on ollut yksi suurimmista kritiikin kohteista. Tämä on osittain johtanut siihen, että yhä useammat suomalaiset ovat alkaneet pelata ulkomaisilla nettikasinoilla, mikä on vienyt tuloja pois valtiolta ja vaikeuttanut peliongelmien hallintaa.

Parin vuoden kuluttua Suomen nykyinen rahapelimonopoli puretaan ja tilalle tulee uusi lisenssijärjestelmä. Tämän järjestelmän myötä ulkomaiset peliyhtiöt voivat hakea lupaa toimia laillisesti Suomen markkinoilla. Uuden järjestelmän odotetaan tuovan mukanaan useita etuja. Lisenssin saaneet ulkomaiset peliyhtiöt tulevat olemaan tiukemman valvonnan alaisia, mikä tarkoittaa tiukempia vaatimuksia vastuullisesta pelaamisesta ja parempia mekanismeja peliongelmien ehkäisyyn. Ulkomaiset peliyhtiöt maksavat myös veroja Suomeen, mikä lisää valtion verotuloja, joita voidaan käyttää yhteiskunnallisiin tarkoituksiin samalla tavoin kuin nykyisiä monopolin tuottoja. Lisenssijärjestelmä lisää kilpailua, mikä voi parantaa palveluiden ja tuotteiden laatua pelaajille. Lisääntynyt kilpailu voi myös laskea pelien hintoja ja tarjota parempia bonuksia pelaajille.

Maarten Haijer, EGBA:n pääsihteeri, korostaa, että monilisensointimalli on paras tapa parantaa kuluttajansuojaa, lisätä verotuloja ja varmistaa vahvempi sääntelyvalvonta. Hän suosittelee, että kaikki Euroopan maat siirtyisivät johdonmukaisesti kohti täydellistä monilisensointijärjestelmää.