Suomi oli Venäjän vallan alla vuosina 1809–1917. Tämä aikakausi tunnetaan Suomen
Suomen liittyminen Venäjään
Vuonna 1808 alkoi Suomen sota Ruotsin ja Venäjän välillä. Tämä sota päättyi vuonna 1809 Haminan rauhaan, jossa Ruotsi luovutti Suomen alueet Venäjälle. Tämän seurauksena Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan autonomisena suuriruhtinaskuntana.
Autonomian aika
Vaikka Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa, sillä oli huomattava autonomia. Suomella oli oma hallintonsa, lakinsa ja jopa valuuttansa. Suomen asioita johti kenraalikuvernööri, ja maassa oli oma säätyvaltiopäivät, joka kokoontui säännöllisesti keskustelemaan ja päättämään maan asioista.
Helsinki pääkaupungiksi
Vuonna 1812 Venäjän keisari Aleksanteri I teki merkittävän päätöksen siirtää Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin Turusta Helsinkiin. Tämä siirto symboloi Venäjän pyrkimystä eriyttää Suomea Ruotsin vaikutuspiiristä ja vahvistaa sen asemaa osana Venäjän keisarikuntaa.
Turun palo ja Helsingin merkityksen korostuminen
Vuonna 1827 Turku kärsi tuhoisasta tulipalosta, joka tuhosi suuren osan kaupungista. Tämä tapahtuma vahvisti Helsingin asemaa Suomen pääkaupunkina, ja siitä tuli entistä tärkeämpi hallinnollinen ja taloudellinen keskus.
Kehitys ja modernisaatio
Venäjän vallan aikana Suomi koki merkittävää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Infrastruktuuri, kuten rautatiet ja teollisuus, kehittyivät nopeasti. Tämä johti kaupungistumiseen ja väestönkasvuun. Suomen kansallinen identiteetti vahvistui, ja suomalainen kulttuuri, kieli ja kirjallisuus saivat merkittävää huomiota ja arvostusta.
Oman valuutan käyttöönotto
Vuonna 1860 Suomi otti käyttöön oman valuuttansa, markan. Tämä oli merkittävä askel kohti taloudellista itsenäisyyttä ja symboloi Suomen autonomiaa Venäjän keisarikunnan sisällä.
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
Vuonna 1906 Suomi teki merkittävän yhteiskunnallisen uudistuksen ottamalla käyttöön yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Tämä sisälsi myös naiset, mikä teki Suomesta ensimmäisen Euroopan maan, joka antoi naisille täyden poliittisen äänioikeuden. Tämä uudistus vahvisti kansanvaltaisuuden ja tasa-arvon periaatteita Suomessa.
Venäläistämispyrkimykset
1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Venäjä alkoi pyrkiä tiukempaan integraatioon, mikä johti ns. sortokauteen. Tämän ajanjakson aikana Venäjän hallitus pyrki vähentämään Suomen autonomiaa ja venäläistämään Suomea. Tämä aiheutti suurta vastarintaa suomalaisissa, jotka puolustivat kiivaasti oikeuksiaan ja autonomiaansa.
Itsenäistyminen
Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena tilanne Venäjällä muuttui radikaalisti. Vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen Venäjän bolševikkihallitus oli heikko, ja tämä antoi Suomelle mahdollisuuden hakea itsenäisyyttä. Suomen eduskunta julisti maan itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917, ja Venäjän bolševikkihallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden 31. joulukuuta 1917.
Lopuksi
Suomen aika Venäjän vallan alla oli merkittävä ajanjakso, joka muokkasi maan taloutta, yhteiskuntaa ja kansallista identiteettiä. Vaikka Venäjän valta toi mukanaan haasteita ja konflikteja, se myös loi perustan Suomen modernille valtiolle ja itsenäisyydelle. Helsinki nousi pääkaupungiksi ja tärkeäksi keskukseksi, Suomi sai oman valuutan ja edisti demokratiaa antamalla naisille äänioikeuden. Nämä saavutukset olivat keskeisiä Suomen matkalla kohti itsenäisyyttä.
Lue myös