SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vaatii Suomelta aiempaa selkeämpää ja nopeampaa linjaa kansainvälisen oikeuden puolustamisessa Yhdysvaltojen Venezuelassa tekemien toimien jälkeen. Lindtman varoittaa, että maailma, jossa valtiot toimivat yksipuolisesti, olisi erityisen vaarallinen pienille maille kuten Suomelle.
Lindtmanin mukaan Suomen on yksiselitteisesti puolustettava sopimusperustaista kansainvälistä järjestelmää, riippumatta siitä, mikä maa on kyseessä.
Jos jokainen maa alkaa ottaa oikeuden omiin käsiinsä, lopputuloksena on vahvemman oikeus – eikä se ole pienen maan kuten Suomen etu
Lindtman sanoo.
Keskustelu kiihtyi sen jälkeen, kun Yhdysvallat otti Venezuelan presidentin Nicolás Maduron kiinni ja kuljetti hänet ja hänen vaimonsa New Yorkiin vastaamaan rikossyytteisiin. Toimet ovat jakaneet suomalaisia poliitikkoja, ja oppositiosta on vaadittu selkeämpää kannanottoa kansainvälisen oikeuden loukkauksiin.
Lindtman korostaa, ettei Suomi voi soveltaa kansainvälistä oikeutta valikoivasti. Hänen mukaansa Suomi on ollut vahva Ukrainan itsemääräämisoikeuden puolustaja, ja samojen periaatteiden on pädettävä kaikkialla.
Suomi puolustaa tällä hetkellä voimakkaasti Ukrainan oikeutta itsemääräämiseen. Samoja periaatteita on kunnioitettava kaikkialla maailmassa
Lindtman toteaa.
Hänen mukaansa johdonmukaisuudesta luopuminen rapauttaa koko kansainvälisen oikeusjärjestelmän uskottavuutta.
Vaikka Lindtman ei kiistä Maduron hallinnon epälegitiimiyttä, hän painottaa, että myös suurvaltojen on toimittava oikeudellisten raamien puitteissa.
Yhdysvaltojen asema maailmanpolitiikassa on niin keskeinen, että on erityisen tärkeää, että se sitoutuu kunnioittamaan ja puolustamaan kansainvälistä sopimusjärjestelmää
Lindtman sanoo.
Lindtmanin mukaan pitkäaikainen vakaus perustuu yhteisiin sääntöihin, ei raakaa voimaan.
Lindtman on arvioissaan Venezuelan johdosta yksiselitteinen. Hänen mukaansa Maduro on autoritaarinen johtaja, joka ei enää edusta kansan tahtoa.
Maduro ei edusta kansansa etuja eikä tulevaisuutta. Harva jää kaipaamaan hänen valtakautensa päättymistä
Lindtman sanoo.
Hän kuitenkin korostaa, että autoritaarisen hallinnon kaatumisenkin on tapahduttava demokraattisin ja oikeudellisin keinoin.
Vaatimus vapaista vaaleista ja pakolaisten paluusta
Katse tulevaan kääntäen Lindtman vaatii selkeää demokraattista siirtymää Venezuelassa. Hänen mukaansa maan on siirryttävä kohti vapautta, demokratiaa ja oikeusvaltiota mahdollisimman nopeasti.
Venezuela tarvitsee selvän suunnanmuutoksen. Vapaat vaalit on järjestettävä nopeasti, ja niiden on oltava kansainvälisesti luotettavasti valvottuja
Lindtman sanoo.
Hän nostaa esiin myös tilanteen inhimillisen puolen ja miljoonat venezuelalaiset, jotka ovat paenneet maasta.
On avattava tie sille, että naapurimaihin paenneet voivat palata ja ryhtyä jälleen rakentamaan kotimaataan
Lindtman lisää.
Lindtmanin mukaan vastuu ei ole vain Suomella. Hän peräänkuuluttaa Euroopan unionilta yhteistä ja määrätietoista toimintaa.
EU-maiden on kiireellisesti muodostettava yhteinen linja Venezuelan demokraattisen kehityksen tukemiseksi ja monenvälisen sopimusjärjestelmän puolustamiseksi
hän sanoo.
Lindtmanin mukaan hajanaisuus heikentäisi Euroopan vaikutusvaltaa maailmalla.
Kritiikki Suomen varovaisesta linjasta
Oppositiossa on kyseenalaistettu myös Suomen virallisen reagoinnin nopeus ja selkeys. Presidentti Alexander Stubb ja ulkoministeri Elina Valtonen ovat todenneet Maduron hallinnon vailla legitimiteettiä olevaksi, mutta eivät ole suoraan tuominneet Yhdysvaltojen toimia.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on arvostellut viivyttelyä ja todennut, että Suomella olisi ollut riittävästi aikaa todeta toimien rikkovan kansainvälistä oikeutta. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen on puolestaan kuvannut johdon linjaa poikkeuksellisen varovaiseksi.
Presidentti Stubb on korostanut, että kansainvälinen oikeus on edelleen Suomen ulkopolitiikan kulmakivi, vaikka hän onkin todennut Maduron vallan epälegitiimiksi.
Lindtmanin laajempi profiili
Ajankohtaisen kriisin ulkopuolella Lindtman on profiloitunut periaatteelliseksi opposition johtajaksi, jonka poliittinen painoarvo on kasvussa. Mielipidemittausten perusteella häntä pidetään mahdollisena pääministeriehdokkaana vuoden 2027 vaaleissa.
Yksityiselämässään Lindtman tunnetaan rauhallisena ja perhekeskeisenä henkilönä. Hän on ollut naimisissa Kaija Stormbomin kanssa vuodesta 2011, ja pari on ollut yhdessä yli kaksi vuosikymmentä. Heillä on yksi tytär, vuonna 2017 syntynyt Sofie.
Lindtmanin harkittu esiintyminen ja jämäkkä poliittinen linja ovat vahvistaneet hänen kuvaansa vakaana johtajana levottomina kansainvälisinä aikoina.
