Maija Kalaoja on suomalainen muusikko, sanoittaja ja näyttelijä, joka asuu nykyisin Tohmajärvellä. Hän on Katri Helena, yhden Suomen rakastetuimman laulajan, ja tämän edesmenneen aviomiehen Timo Kalaoja tytär.
Vuonna 1977 syntynyt Maija varttui kodissa, jossa musiikki ja näyttämövalot kuuluivat arkeen. Hänen elämänsä on ollut alusta asti sidoksissa suomalaiseen musiikkiin – mutta sen sijaan, että hän olisi tavoitellut julkisuutta, hän on kulkenut omaa hiljaista ja syvästi luovaa polkuaan.
Lapsuus laulun sävyttämä
Maija kasvoi musiikin ympäröimänä. Pikkutyttönä hän esiintyi ensimmäisen kerran televisiossa vuonna 1984 äitinsä 20-vuotisjuhlakonsertissa. Tuossa hetkessä hän ei ollut vain Katri Helenan tytär – hän oli jo oman tiensä esiintyjä, joka imi itseensä esiintymisen sykettä.
“Maija oli aina musikaalinen – hänellä oli rytmitaju ja herkkyys jo lapsena”, sanoi hänen äitinsä Katri Helena eräässä haastattelussa.
Tuo kipinä sai Maijan etsimään omaa ääntään äitinsä varjosta. Hän alkoi esiintyä cover-bändeissä ja työskentelemään kulissien takana sanoittajana – ihmisenä, joka kirjoittaa ne sanat, joita muut laulavat.
Näyttämöltä studioon
1990- ja 2000-luvuilla Kalaoja nousi esiin laulajana suomalaisessa cover-yhtyeessä Olga, jossa hän toi lavalle energiaa ja lämpöä. Hänen äänensä kantoi suomalaisen popin kaihoa ja tunnetta – mutta todellinen vahvuus löytyi sanoista.
Hän alkoi kirjoittaa suomenkielisiä sanoituksia niin omille kappaleille kuin kansainvälisten hittien suomennoksiin. Hänen tekstinsä antoivat uuden elämän muun muassa Phil Collinsin ja Diane Warrenin sävellyksille, jotka hän sovitti suomalaiselle yleisölle.
Yksi hänen tunnetuimmista suomennoksistaan on “Kaksi maailmaa”, suomenkielinen versio Collinsin kappaleesta “Another Day in Paradise”, jonka hänen äitinsä Katri Helena levytti vuonna 2006 albumille Elämänlangat.
Myöhemmin tuli “Vierellesi kaipaan”, suomenkielinen versio kappaleesta “Could I Have This Kiss Forever”, jonka esittivät duettona Katri Helena ja Jari Sillanpää. Kappale nousi vuonna 2007 Suomen listojen kakkossijalle.
Tämä menestys vakiinnutti Maijan aseman taitavana sanoittajana – sellaisena, joka osaa yhdistää runollisuuden ja popin herkkyyden.
Hittien takana – hiljainen ääni
Yhteistyö perheen kanssa ei ollut hänen uransa ainoa puoli. Maija laajensi osaamistaan yllättäviin suuntiin. Hän kirjoitti sanoituksia Ari Koivuselle, vuoden 2007 Idols-voittajalle, kappaleisiin “Don’t Try to Break Me” ja “Sweet Madness”, jotka sisältyivät Koivusen platinaa myyneisiin albumeihin Fuel for the Fire ja Becoming.
Hänen nimensä löytyy myös Hevisauruksen, suositun lasten hevibändin, levytyksistä. Käyttäen taiteilijanimeä Maija Teelahti, hän kirjoitti sanoituksia muun muassa kappaleisiin “Kyläluuta” ja “Pirkolla on purkkaa.” Hyppy aikuisten pop-balladeista leikkisiin dinosaurusmetallilauluihin kertoo hänen poikkeuksellisesta laaja-alaisuudestaan.
TEOSTOn mukaan Maija on virallisesti rekisteröitynyt sekä säveltäjäksi että sanoittajaksi, ja hänen nimissään on useita teoksia.
Teatterin valot
Moni muistaa hänet sanoituksista, mutta Maija Kalaoja on jättänyt jälkensä myös näyttämölle.
1990-luvun lopulla hän esiintyi useissa Helsingin kaupunginteatterin tuotannoissa, muun muassa suomalaisessa versiossa The Black Rider -musikaalista, jonka ovat luoneet Tom Waits, Robert Wilson ja William S. Burroughs. Hän näytteli Käthchenin roolin yhdessä teatterilegendojen Martti Suosalon ja Miitta Sorvalin kanssa.
2000-luvun puolivälissä hän oli mukana Taivasalla-näytelmän (Steve Tesichin On the Open Road) ensemblessä, yhdessä muun muassa Esko Roineen ja Riitta Havukaisen kanssa.
Vuonna 2005–2006 hän teki yleisön suosikkiroolinsa Prudy Pingletonina suomalaisessa versiossa Hairspray-musikaalista. Esityksessä nähtiin myös Mikko Leppilampi ja Mikko Kivinen, ja Maijan komediallinen ajoitus sai kiitosta teatteripiireissä.
Taidetta ilman parrasvaloja
Toisin kuin monet toisen polven artistit, Maija Kalaoja ei ole koskaan tavoitellut julkisuutta. Hän pitää yksityiselämänsä poissa otsikoista – hän ei juuri anna haastatteluja eikä käy julkisuustapahtumissa.
Sen sijaan hänen vaikutuksensa näkyy työssä itsessään: radiossa soivissa sanoituksissa, teatteriohjelmissa mainituissa rooleissa ja taiteessa, joka ei kaipaa valokeilaa ollakseen merkityksellistä.
Nykyään hän asuu ja työskentelee Tohmajärvellä, kaukana Helsingin hälinästä, kirjoittaen ja tehden satunnaisia musiikkiyhteistöitä.
“Maijalla on aina ollut oma rytminsä – hän ei jahtaa valoa, hän luo sen,” sanoi eräs hänen pitkäaikainen teatterikollegansa Helsingistä.
