Suomi

Miksi lestadiolaiset ovat rikkaita?

Lestadiolaisuus, joka on nimetty perustajansa Lars Levi Laestadiuksen mukaan, on yksi merkittävimmistä kristillisistä herätysliikkeistä Pohjoismaissa, erityisesti Suomessa. Sen juuret ulottuvat 1800-luvulle, ja liikkeen seuraajat tunnetaan vahvasta yhteisöllisyydestään, perinteisten arvojen vaalimisesta sekä aktiivisesta seurakuntaelämästä.

Yksi huomionarvoinen piirre tässä yhteisössä on sen jäsenten usein korostettu taloudellinen menestys. Lestadiolaiset ovat tunnetusti olleet menestyviä liikemiehiä ja -naisia, ja heidän yhteisönsä kukoistaa taloudellisesti, mikä herättää kysymyksiä siitä, mistä tämä varallisuus kumpuaa.

Tässä artikkelissa tutkitaan, miksi lestadiolaiset ovat usein varakkaita, tarkastellen heidän taloudellisia käytäntöjään, kulttuurisia ja sosiaalisia piirteitään, sekä sitä, kuinka uskonnolliset opetukset vaikuttavat heidän taloudellisiin toimiinsa.

Pyrimme ymmärtämään, kuinka syvällä yhteisön arvot ja normit ovat juurtuneet jäsentensä taloudelliseen käyttäytymiseen, ja millä tavoin uskonto voi ohjata taloudellisia päätöksiä. Lähestymme aihetta kriittisesti, tarkastellen myös lestadiolaisyhteisön sisäisiä haasteita ja sitä, kuinka ne vaikuttavat yhteisön taloudelliseen dynamiikkaan.

Yrittäjyys arvossaan lestadiolaisyhteisössä

Tutkija Aini Linjakummun tuore kirja “Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot” paljastaa, että yrittäjyys on poikkeuksellisen arvostettua lestadiolaisten keskuudessa. Tähän kannustavat niin liikkeen teologiset tulkinnat kuin käytännön esimerkit menestyneistä yrittäjistä tietyissä suvuissa ja seuduilla.

Lestadiolaisuudessa rikastuminen nähdään siunauksena ja ahkeran työnteon hedelmänä. Yrittäjyyttä pidetään kunniallisena tapana kantaa yhteiskuntavastuuta, ja varallisuus saa myös näkyä.

Taloudellinen toiminta onkin lestadiolaiskulttuurissa hyvin omalakinen alue verrattuna muuhun elämään, jota koskevat tiukat säännöt.

Lestadiolaiset suhtautuvat kielteisesti moniin maallisina pidettyihin asioihin kuten uhkapeleihin. Vaikka tavalliset suomalaiset saattavatkin olla rikastuneet lotolla, Eurojackpotilla tai vaikkapa nettikasinoiden talletusbonuksilla, niin uskossaan vahvat lestadiolaiset pysyvät erossa näistä houkutuksista.

Yrittäjyys tuo vapautta ja mahdollisuuksia

Yrittäjyys tarjoaa lestadiolaisille vapauksia ja mahdollisuuksia olla kiinni ajassa tavalla, joka muilla elämänalueilla ei olisi mahdollista. Nuoret lestadiolaisyrittäjät ovat ennakkoluulottomasti lähteneet esimerkiksi matkailualalle, jota aiemmin vieroksuttiin sen maallisuuden takia. Lestadiolaisyritykset myös sponsoroivat huippu-urheilua, vaikka urheilukilpailuissa käymistä pidetään valtaosin sopimattomana.

Lestadiolaisen yhteisön kulttuuriset ja sosiaaliset piirteet

Lestadiolaisuus perustuu voimakkaaseen yhteisöllisyyteen ja keskinäiseen tukemiseen, jotka ovat keskeisiä tekijöitä heidän taloudellisessa menestyksessään. Yhteisö rakentuu tiiviiden perhesiteiden ja laajemman seurakunnallisen verkoston varaan, mikä luo pohjan sekä sosiaaliselle että taloudelliselle tuelle. Lestadiolaiset perheet ovat usein suuria, ja lasten kasvatuksessa korostetaan varhaisesta iästä alkaen ahkeruutta, säästäväisyyttä ja vastuuntuntoa.

Sosiaaliset verkostot taloudellisen menestyksen taustalla

Lestadiolaisten laajat sosiaaliset verkostot ovat merkittävä tekijä taloudellisen menestyksen taustalla. Saman liikkeen jäsenten välillä vallitsee vahva luottamus ja yhteenkuuluvuus, mikä hyödyttää liiketoimintaa monin tavoin. Rekrytoinnissa ja työnhaussa lestadiolaistausta on etu. Valitettavasti sosiaalisia siteitä myös joskus käytetään väärin.

Työmoraali ja säästäväisyys ovat lestadiolaisessa opetuksessa keskeisiä arvoja. Työn nähdään olevan Jumalan antama mahdollisuus ja velvollisuus, ja siinä menestyminen katsotaan Jumalan siunauksen merkiksi. Säästäväisyys ei ole pelkästään taloudellinen välttämättömyys, vaan myös moraalinen valinta, joka heijastaa pyrkimystä elämän yksinkertaisuuteen ja nöyryyteen, mikä on lestadiolaisuuden opetuksissa tärkeää.

Koulutuksen arvostus on myös merkittävä tekijä lestadiolaisyhteisöissä. Vaikka perinteisesti yhteisö on suosinut käytännöllisiä ammatteja, korkeamman koulutuksen saavuttaminen on yhä yleisempää. Tämä on osaltaan lisännyt yhteisön jäsenten kykyä menestyä ja innovoida erityisesti niillä liiketoiminta-aloilla, joilla he perinteisesti toimivat.

Uskonnollinen ja sosiaalinen kontrolli vaikuttavat myös taloudelliseen toimintaan. Yhteisön jäsenten odotetaan noudattavan tiukkoja siveellisiä ja uskonnollisia sääntöjä, mikä ulottuu myös liiketoiminnan eettisiin käytäntöihin. Tämä voi luoda luottamusta sekä yhteisön sisällä että sen ulkopuolella, kun asiakkaat ja liikekumppanit tietävät, että lestadiolaiset yrittäjät pyrkivät rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Taloudelliset käytännöt ja investointitavat

Lestadiolaiset ovat tunnettuja paitsi yhteisöllisyydestään myös taloudellisesta järkevyydestään ja kyvystään luoda vaurautta sukupolvelta toiselle. Heidän taloudellinen menestyksensä perustuu useisiin selkeisiin käytäntöihin ja investointitapoihin, jotka tukevat sekä yksilöiden että koko yhteisön taloudellista hyvinvointia.

Liiketoiminnan perustaminen ja kehittäminen on keskeinen osa lestadiolaista taloudellista kulttuuria. Monet yhteisön jäsenet perustavat perheyrityksiä, jotka usein keskittyvät perinteisiin toimialoihin kuten maatalouteen, rakennusalalle ja vähittäiskauppaan. Näitä aloja pidetään turvallisina ja vakaina sijoituskohteina, ja ne tarjoavat työpaikkoja suurelle osalle yhteisön jäseniä.

Yhteisön sisäinen rahoitus on toinen tärkeä elementti. Lestadiolaiset suosivat usein yhteisön sisäistä lainanantoa ja muuta taloudellista tukea. Tämä vähentää riippuvuutta ulkopuolisista rahoituslähteistä ja pitää taloudelliset resurssit yhteisön sisällä. Tällainen lähestymistapa edistää myös jäsenten välistä luottamusta ja solidaarisuutta.

Uskonnolliset näkökulmat taloudelliseen menestykseen

Lestadiolaisuudessa uskonnolliset opetukset ja arvot ovat läpitunkevasti läsnä kaikessa toiminnassa, myös taloudellisessa elämässä. Uskonnolliset näkökulmat vaikuttavat syvästi siihen, miten lestadiolaiset suhtautuvat työhön, vaurauteen ja taloudelliseen menestykseen.

Työn siunaus ja Jumalan palveleminen taloudellisella toiminnalla ovat keskeisiä teemoja. Lestadiolaisessa opetuksessa työnteko nähdään Jumalan antamana mahdollisuutena ja velvollisuutena, ei pelkästään keino hankkia elantoa vaan myös tapa kunnioittaa Jumalaa. Taloudellinen menestys puolestaan tulkitaan usein Jumalan siunauksena, mikä kannustaa yksilöitä ja perheitä pyrkimään ahkeruuteen ja rehellisyyteen kaikessa toiminnassaan.

Vastuu ja yhteisöllisyys ovat muita tärkeitä elementtejä lestadiolaisessa talousajattelussa. Rikkauden nähdään kuuluvan koko yhteisölle, ja sen uskotaan tuovan mukanaan vastuuta ei ainoastaan perheelle ja lähimmäisille, vaan myös laajemmalle yhteisölle. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka voittoja jaetaan tai sijoitetaan yhteisön hyväksi, ja kuinka taloudellista tukea annetaan tarvitseville.

Säästäväisyys ja maltillisuus ovat myös tärkeitä uskonnollisia arvoja, jotka ohjaavat taloudellista käyttäytymistä. Lestadiolaisuudessa korostetaan elämän yksinkertaisuutta ja vältetään ylenmääräistä kulutusta tai näyttävyyttä.

Haasteet ja kritiikit

Vaikka lestadiolaisuus on tunnettu vahvasta yhteisöllisyydestään ja taloudellisesta menestyksestään, liikkeeseen liittyy myös haasteita ja kritiikkiä, jotka vaikuttavat sekä yhteisön sisäiseen dynamiikkaan että suhteeseen ulkomaailman kanssa.

Taloudellinen eriarvoisuus on yksi merkittävä haaste. Vaikka yhteisö korostaa tasa-arvoa ja keskinäistä tukea, taloudelliset mahdollisuudet ja resurssit voivat jakautua epätasaisesti. Tämä voi johtaa jännitteisiin sekä yhteisön sisällä että yksilöiden välillä, erityisesti jos taloudellista menestystä pidetään Jumalan siunauksen merkkinä. Eriarvoisuus voi myös heikentää yhteisön koheesiota ja aiheuttaa ristiriitoja.

Sulkeutuneisuus ja kontrolli ovat usein kritiikin kohteena. Lestadiolaisen yhteisön tiivis sisäinen verkosto ja itsenäinen taloudellinen toiminta voivat luoda esteitä ulkopuolisten kanssa toimimiselle ja johtaa sulkeutuneeseen asenteeseen. Lisäksi yhteisön sisäinen sosiaalinen ja uskonnollinen kontrolli voi olla raskasta, ja se voi rajoittaa yksilönvapauksia ja -valintoja, erityisesti niiden jäsenten kohdalla, jotka saattavat kyseenalaistaa yhteisön normeja tai opetuksia.

Linjakumpu tuo esiin myös lestadiolaisen taloustoiminnan nurjemman puolen. Vaikka yksilön elämäntapaa säädellään yhteisössä tiukasti, eivät talousrikoksetkaan välttämättä johda henkilön aseman kyseenalaistamiseen. Kavallus ei uhkaa yhteisön valtarakenteita toisin kuin esimerkiksi korvakoru.

Lisätutkimusta kaivataan selvittämään, menevätkö kaikki asiat lestadiolaisten talouselämässä juridisesti ja eettisesti oikein. Etenkin jääviys- ja avoimuuskysymyksiin olisi syytä perehtyä.

Ovatko lestadiolaiset todella rikkaampia kuin muut?

On tärkeää huomata, että tutkittua tilastotietoa lestadiolaisten varallisuudesta suhteessa muuhun väestöön ei ole saatavilla. Vaikka taloudellinen aktiivisuus ja yrittäjyys ovat liikkeessä yleisiä, ei voida varmuudella sanoa, ovatko lestadiolaiset keskimäärin muita suomalaisia varakkaampia.

On myös muistettava, että lestadiolaisperheiden suuret lapsiluvut voivat luoda vaikutelmaa suuremmasta varallisuudesta, koska rahaa tarvitaan paljon perheen ylläpitoon. Todellisuudessa henkeä kohden käytettävissä olevat tulot saattavat jäädä keskimääräistä pienemmiksi.

Johtopäätökset

Tarkasteltaessa lestadiolaisuutta taloudellisen menestyksen näkökulmasta on selvää, että liikkeen vahva yhteisöllisyys, syvälle juurtuneet arvot ja uskonnolliset opetukset ovat olennaisia tekijöitä sen jäsenten taloudellisessa kukoistuksessa. Lestadiolaiset yhdistävät arjen työn ja taloudelliset päätökset tiiviisti uskonnollisiin arvoihinsa, mikä luo perustan eettiselle liiketoiminnalle ja kestävälle taloudelliselle toiminnalle. Työmoraali, säästäväisyys ja yhteisöllinen tuki ovat avainasemassa heidän taloudellisessa menestyksessään.

Taloudellinen menestys lestadiolaisessa yhteisössä ei kuitenkaan ole ilman haasteita. Taloudellinen eriarvoisuus, yhteisön sisäinen kontrolli ja ulkopuolisten ennakkoluulot voivat aiheuttaa jännitteitä sekä yhteisön sisällä että sen ja laajemman yhteiskunnan välillä. Yhteisön on tärkeää käsitellä näitä haasteita avoimesti ja joustavasti, jotta se voi säilyttää eheytensä ja sopeutua muuttuvaan maailmaan.

Lestadiolaisuuden esimerkki osoittaa, kuinka uskonto voi muovata taloudellista käyttäytymistä ja edistää sekä yksilöiden että yhteisön taloudellista hyvinvointia. Muiden yhteisöjen ja järjestöjen voi olla hyödyllistä tutkia, miten lestadiolaiset yhdistävät uskonnolliset arvot ja taloudelliset strategiat, jotta ne voivat omaksua vastaavia kestäviä käytäntöjä.

Tutkiessamme lestadiolaisia ja heidän rikkauksiaan voimme oppia paljon siitä, kuinka yhteisölliset arvot ja käytännöt voivat vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen elinvoimaisuuteen ja jäsenten hyvinvointiin, mutta myös tunnistaa ja käsitellä niihin liittyviä haasteita.