Paulus Arajuuri on 36-vuotias suomalainen jalkapalloilija, joka tunnetaan keskuspuolustajan roolistaan. Hän on 193 cm pitkä ja painaa noin 90 kg. Arajuuri on pelannut seuroissa Suomessa, Ruotsissa, Puolassa, Tanskassa ja Kyproksella. Suomen maajoukkueen avainpelaajana hän auttoi Suomea pääsemään ensimmäistä kertaa EM-kisoihin vuonna 2020. Hänen vahvat puolustustaitonsa ja johtajuutensa ovat tehneet hänestä merkittävän hahmon suomalaisessa jalkapallossa.
Perhe ja Avoliitto
Paulus Arajuurilla on taiteellinen perhetausta, sillä hänen veljensä on laulaja Niila Arajuuri ja hänen isoäitinsä on näyttelijä Aila Arajuuri. Arajuuri eli avoliitossa Kyproksella näyttelijä Johanna Puhakan kanssa, joka oli hänen puolisonsa, mutta pari erosi alkuvuodesta 2022. Vaikka Johanna Puhaka oli Arajuurin vaimo, he pitivät suhteensa yksityiskohdat enimmäkseen poissa julkisuudesta.
Lapsuus ja Varhaiselämä
Paulus Arajuuri vietti lapsuutensa Suomessa kasvaen kannustavassa ja huolehtivassa ympäristössä. Jo varhain hänelle esiteltiin urheilua, erityisesti jalkapalloa, josta tuli nopeasti hänen intohimonsa. Hänen varhaiselämänsä täyttyi ulkoilma-aktiviteeteista ja osallistumisesta paikallisiin jalkapalloseuroihin, joissa hän alkoi kehittää taitojaan, jotka myöhemmin määrittelivät hänen uransa. Läheisen perheen ympäröimänä Arajuurin varhaisvuodet keskittyivät liikuntaan, tiimityöhön sekä omistautumisen ja sinnikkyyden arvojen oppimiseen.
Paulus Arajuurin Nuorena Jalkapallon Parissa
Nuorena Paulus Arajuuri aloitti jalkapallouransa liittymällä paikallisiin seuroihin Suomessa. Vuosina 2002–2003 hän pelasi NuPS:ssa (Nummelan Palloseura), jossa hänen puolustustaitonsa alkoivat herättää huomiota. NuPS:n jälkeen Arajuuri siirtyi Jokerit-seuraan vuonna 2004, mikä tarjosi hänelle arvokasta kokemusta kilpailevammassa ympäristössä. Vuonna 2005 hän jatkoi kehitystään liittymällä FC Espooseen, missä hän hioi taitojaan entisestään ja valmistautui siirtymään senioritasolle. Nämä kehitysvaiheet loivat perustan hänen tulevalle menestykselleen ammattilaisjalkapalloilijana.
Monipuolinen ja Menestyksekäs Ammattilaisura Euroopan Kentillä
Ammattilaisuran alkutaival alkoi vuonna 2005 FC Espoossa, jossa hän teki 8 ottelua ja 1 maalin. Seuraavana vuonna siirto FC Honkaan toi yhden esiintymisen, jonka jälkeen laina takaisin FC Espooseen toi vielä 8 ottelua ja 2 maalia.
Vuonna 2007 siirtyminen HJK:hon ei tuonut pääsarjapelejä, mutta lainajakso Klubi 04:ssa toi 25 ottelua. Todellinen läpimurto tapahtui IFK Mariehamnissa vuosina 2008–2009, jossa hänestä tuli avainpelaaja 45 ottelulla ja 3 maalilla.
Vuodet 2010–2013 menivät Kalmar FF:ssä Ruotsissa, jossa hän vakiinnutti asemansa luotettavana keskuspuolustajana, pelaten 56 ottelua ja tehden 3 maalia. Menestys Ruotsissa johti siirtoon Puolan Lech Poznańiin, jossa hän pelasi vuosina 2014–2016 yhteensä 70 ottelua ja teki 5 maalia, ollen mukana voittamassa Ekstraklasa-mestaruutta vuonna 2015.
Vuonna 2017 matka jatkui Tanskaan Brøndby IF:ään, jossa hän teki 66 ottelua ja 3 maalia kolmen kauden aikana. Seuraavaksi ura jatkui Kyproksella, ensin Pafos FC:ssä vuosina 2019–2021, jossa tuli 45 ottelua ja 3 maalia, ja sitten Anorthosisissa vuosina 2021–2022, jossa saldo oli 25 ottelua ja 1 maali.
Vuonna 2022 paluu Suomeen toi lyhyen jakson HJK:ssa, jossa hän pelasi 2 ottelua. Vuonna 2023 siirto HIFK:hon toi 25 ottelua ja 3 maalia, ja hän jatkoi kokemuksensa ja puolustustaitojensa tuomista joukkueen käyttöön.
Tämä monipuolinen ura, joka on kuljettanut häntä useiden maiden ja liigojen läpi, korostaa hänen sopeutumiskykyään ja tasaista suorituskykyään ammattilaisjalkapallon keskuspuolustajana.
Nousu Suomen Maajoukkueen Luottopuolustajaksi
Kansainvälinen ura alkoi nousujohteisesti Suomen nuorisomaajoukkueissa. Vuonna 2007 hän pelasi Suomen U19-joukkueessa 2 ottelua, ja seuraavana vuonna 2008 hän eteni U20-joukkueeseen, jossa kertyi 3 ottelua. Vuosina 2008–2010 hän jatkoi kehitystään Suomen U21-joukkueessa, esiintyen 12 kertaa.
Vahvat puolustussuoritukset ja johtajuus kentällä toivat paikan Suomen A-maajoukkueeseen vuonna 2010. Seuraavan vuosikymmenen aikana hän pelasi 58 ottelua ja teki 3 maalia maajoukkueen riveissä. Hänestä tuli joukkueen puolustuksen kulmakivi, erityisesti Suomen historiallisessa EM-kisapaikan saavuttamisessa vuonna 2020, jolloin Suomi selviytyi ensimmäistä kertaa Euroopan mestaruuskilpailuihin.
Kansainvälisen uransa aikana hänet tunnettiin paitsi fyysisestä vahvuudestaan myös kyvystään inspiroida ja johtaa joukkuetovereitaan. Hänen sitoutumisensa ja suorituksensa maajoukkueessa vakiinnuttivat hänet yhdeksi Suomen arvostetuimmista puolustajista.
Ikonisen Jalkapallouran Päättyminen
Hän ilmoitti uransa päättymisestä vuonna 2023, lopetettuaan pelaajauransa HIFK:ssa. Päätös vetäytyä ammattilaisjalkapallosta tuli sen jälkeen, kun hän oli pelannut monipuolisen ja menestyksekkään uran sekä seurajoukkueissa että maajoukkueessa. HIFK:ssa pelaaminen antoi hänelle mahdollisuuden palata Suomeen ja päättää uransa kotimaassaan. Hänen päätöksensä eläköityä merkitsi yhden aikakauden loppua suomalaisessa jalkapallossa, sillä hän oli ollut pitkään yksi Suomen luotetuimmista ja arvostetuimmista puolustajista. Hän jätti jälkensä jalkapalloon sekä kentällä että sen ulkopuolella, tunnettuana esimerkillisestä johtajuudestaan ja sitoutumisestaan joukkueisiinsa.
Lue myös