Robert Brotherus on suomalainen ohjelmistoinsinööri ja sekulaari humanisti. Hänellä on lisensiaatin tutkinto molekyylifysiikasta, ja hän on toiminut johtotehtävissä yrityksissä, kuten Nokia. Hän työskentelee tällä hetkellä johtavana ohjelmistosuunnittelijana Sartoriuksella ja kehittää edistyksellisiä ohjelmistoratkaisuja. Brotherus on toiminut Suomen Vapaa-ajattelijain Liiton puheenjohtajana ja on ollut aktiivinen myös Skepsis ry:ssä ja Humanistiliitossa. Hänet tunnetaan tieteen, kriittisen ajattelun ja sekulaariarvojen puolustamisesta Suomessa.
Varhainen elämä ja koulutus
Robert Johannes Brotherus syntyi 15. syyskuuta 1973 Keravalla. Hänessä heräsi jo nuorena kiinnostus maailmaa kohtaan, mikä ohjasi hänen elämänpolkuaan. Nuorena hän opiskeli Atlantic Collegessa Isossa-Britanniassa, jossa hän kohtasi monenlaisia uskonnollisia ja pseudotieteellisiä näkemyksiä. Nämä kokemukset herättivät hänen kriittisen ajattelunsa. Palattuaan Suomeen vuonna 1992, vain 18-vuotiaana, hän liittyi Skepsis ry:hyn, joka on tieteellistä skeptisyyttä edistävä yhdistys. Tämä merkitsi hänen julkisen tieteen ja järjen puolustamisensa alkua.
Brotherus suoritti myöhemmin lisensiaatin tutkinnon molekyylifysiikassa Helsingin yliopistossa. Samalla hän syventyi tieteelliseen tutkimukseen ja kehitti kasvavaa kiinnostustaan ohjelmistokehitykseen. Hänen akateeminen koulutuksensa muodostui perustaksi sekä hänen ammatilliselle uralleen että sekulaarille aktivismilleen.
Koodia ja kysymyksiä uskosta
Brotherusin ura Suomen teknologiasektorilla on ollut sekä systemaattinen että innovatiivinen. Yliopistoaikojensa jälkeen hän työskenteli tutkimus- ja opetustehtävissä ja siirtyi 1990-luvun lopulla Thermo Fisher Scientificille ohjelmistokehittäjäksi. Vuonna 2002 hän siirtyi Nokialle vanhemmaksi ohjelmistoarkkitehdiksi ja vakiinnutti asemansa suomalaisessa teknologiakentässä.
Tämän jälkeen hän työskenteli muun muassa Gtech Interactivella ja meriohjelmistoja valmistavassa NAPA:ssa (nykyinen Navis) yli vuosikymmenen ajan. Vuodesta 2020 hän on toiminut Sartoriuksella johtavana ohjelmistosuunnittelijana. Brotherus tunnetaan harkitusta ja tehokkaasta ongelmanratkaisustaan, ja hän kuvailee ohjelmointitapaansa tavoittelevan “eleganttia ja kestävää suunnittelua”.
Ammatillisessa profiilissaan Brotherus mainitsee Mensan vahvistaman älykkyysosamääränsä olevan 156 ja kertoo intohimostaan loogiseen ajatteluun. Sama intohimo on ohjannut häntä puolustamaan sekulaareja arvoja yhteiskunnassa, jossa uskonnolla on edelleen merkittävä institutionaalinen asema.
Aktivismin alku Skepsis ry
Brotherus valittiin 19-vuotiaana Skepsis ry:n hallitukseen, jossa hän toimi viiden vuoden ajan. Skepsis tarjosi hänelle alustan puolustaa rationaalisuutta ja näyttöön perustuvaa ajattelua. Hän teki yhteistyötä muun muassa edesmenneen Nils Mustelinin kanssa, jonka kansantajuinen tiede vaikutti liikkeeseen syvästi.
“Palasin Suomeen turhautuneena kaikesta hölynpölystä, jota olin nähnyt – homeopatiaa, New Age -ajatuksia, UFOja – ja halusin löytää muita, jotka ajattelivat samalla tavalla. Skepsis oli se paikka”, Brotherus kertoi eräässä haastattelussa.
Skepsiksen aikana hän tuli tunnetuksi terävästä mutta kunnioittavasta debatointityylistään. Hän käytti usein humoristisia vertauksia paljastaakseen huonon päättelyn. Eräässä julkisessa keskustelussa hän kysyi:
Asuuko kellarissani lohikäärme 50 % todennäköisyydellä?
Tällä kysymyksellä hän pyrki osoittamaan toteamattomien väitteiden loogiset ongelmat – se on skeptisen ajattelun kulmakivi.
Vapaa-ajattelijain johdossa
Vuonna 2005 Brotherus valittiin Suomen Vapaa-ajattelijain Liiton puheenjohtajaksi. Hän toimi tehtävässä vuoteen 2008 asti ja palasi väliaikaiseksi puheenjohtajaksi vuosina 2010–2011.
Hänen johdollaan liiton jäsenmäärä kasvoi merkittävästi: alussa noin 1438 jäsenestä yli 1500:aan ja myöhemmin lähes 2000:een. Häntä kiitettiin siitä, että hän toi vapaa-ajattelijoiden toimintaan modernia otetta.
“Hän toi liikkeeseen rauhallisen, älyllisen läsnäolon”, kommentoi eräs hallituksen jäsen. “Robert teki selväksi, että ateistit ja vapaa-ajattelijat voivat olla rakentavia, rationaalisia ja yhteiskuntaan positiivisesti vaikuttavia.”
Brotherus vei liittoa myös kansainväliselle kentälle, tukien kampanjoita kuten vuoden 2009 eurooppalainen ateistibussikampanja.
Humanismi, debatit ja julkinen ääni
2010-luvulla Brotherus liittyi Humanistiliiton hallitukseen jatkaakseen sekulaariin etiikkaan ja uskonnonvapauteen liittyvää työtään. Hänestä tuli tuttu hahmo julkisissa keskusteluissa, joissa hän puhui tieteen, uskonnon ja uskomusten suhteesta rationaalisesta näkökulmasta.
Vuonna 2019 hän osallistui Veritas Forumin tapahtumaan Arcadan ammattikorkeakoulussa Helsingissä ja väitteli teologin kanssa Jumalan ja tieteen suhteesta. Hän totesi tapahtumassa:
Ei ole sen enempää empiiristä näyttöä Jumalan olemassaolosta kuin yksisarvisten.
Tällä hän painotti, että uskomusten perustana tulisi olla näyttö – ei pelkkä usko.
Yksityinen rationalisti
Valokeilan ulkopuolella Brotherus kanavoi analyyttista mieltään historiantutkimukseen ja sukututkimukseen. Hän ylläpitää verkossa Brotherus-suvun sukupuuprojektia, joka heijastaa hänen kiinnostustaan yksityiskohtiin ja historiaan.
Vaikka hän ei ole valtakunnallisesti tunnettu nimi, Robert Brotherus on rakentanut kaksoisperinnön: toisaalta suomalaisen teknologiateollisuuden, toisaalta sekulaariaktivismin kentällä. Hänen elämäntyönsä on osoitus kriittisen ajattelun voimasta – ei vain ohjelmisto-ongelmien ratkaisemisessa, vaan myös yleisen keskustelun muovaamisessa uskosta, tieteestä ja ihmisoikeuksista.
Nykyisessä polarisoituneessa keskustelukulttuurissa Brotherus edustaa järjen ääntä ja puolustaa maailmaa, jota ohjaa enemmän näyttö kuin ideologia.
