Vartti Isberg on suomalainen romanitaustainen mies, joka oli aikanaan pelätty alamaailman hahmo ja entinen pastori, mutta on nykyään kirjailija ja yhteiskunnallinen ääni. Hän tuli tunnetuksi kostettuaan isänsä vuoden 1980 murhan Tukholmassa vuonna 2001. Sittemmin Isberg on kääntänyt elämänsä suunnan. Nykyään hän on aktiivinen mediassa ja sosiaalisessa mediassa, puhuen romanikulttuurista ja väkivallan kierteen katkaisemisesta – erityisesti vuoden 2024 muistelmateoksensa Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä julkaisun jälkeen.
Lapsuus pelon ja väkivallan varjossa
Vuonna 1964 syntynyt Vartti Isberg kasvoi suomalaisessa romaniperheessä, jonka elämä oli täynnä tragedioita. Hänen isänsä Väinö kuului kahdeksan sisaruksen perheeseen, joista viisi surmattiin väkivallan seurauksena. Hänen äitinsä Anita joutui myöhemmin romanien yhteisön hylkäämäksi, ja nuori Vartti jäi kahden maailman väliin – rikosten ja torjutuksi tulemisen.
Muistelmissaan Isberg kuvaa, kuinka väkivalta oli jatkuva osa lapsuutta.
“Nukuin pistooli tyynyn alla. Se oli meillä kotona normaalia,” Isberg kirjoittaa.
Lapsuuden pelko ja trauma jättivät syvät arvet. Hän on todennut myöhemmin, että kasvu aseiden, kuoleman ja epäluottamuksen keskellä teki hänestä sen, mitä hänestä tuli.
“Näin jo nuorena, että olen aikani tuote… Uskon, että synnyin rikolliseksi,” hän myöntää.
Brandbergenin verilöyly
Syyskuussa 1980, kun Isberg oli vain kuusitoistavuotias, tapahtui rikos, joka muutti kaiken. Ruotsin Brandbergenissä suomalais-romanimies Gunnar “Käppyrä” Palmroth murhasi neljä ihmistä – heidän joukossaan Isbergin isän Väinön ja tädin Dagmarin.
Teko oli poikkeuksellisen julma: uhrit ammuttiin ja puukotettiin, ja Isbergin täti raiskattiin ja tapettiin. Veriteko järkytti sekä romanien että ruotsinsuomalaisten yhteisöjä.
“Se rikos hajotti meidän perheemme,” Isberg on sanonut.
Siitä päivästä lähtien kosto hallitsi hänen ajatuksiaan. Palmroth todettiin mielenvikaiseksi ja määrättiin psykiatriseen hoitoon vankilan sijasta – tuomio, jota Isberg piti epäoikeudenmukaisena.
“Hän ei kärsinyt rangaistusta. Ei oikeasti. En saanut nukuttua vuosiin,” hän on myöhemmin kertonut.
Saarnamiehestä alamaailman johtajaksi
Väkivaltaisista oloista huolimatta Isberg teki yllättävän käänteen 1990-luvulla ja ryhtyi pastoriksi. Hänet tunnettiin tuolloin nimellä “Pastori Vartti Isberg”. Hän saarnasi, järjesti herätyskokouksia ja auttoi nuoria rikollisia takaisin yhteiskuntaan.
Silti sisäinen viha ei koskaan kadonnut. Sukulaiset kertoivat myöhemmin ruotsalaislehdille, että Isberg oli “syvästi uskonnollinen ja toiminut aiemmin pappina.”
Uskon ja kostonhalun ristiriita kasvoi vuosien mittaan. Mies, joka oli saarnannut anteeksiannosta, ei kyennyt unohtamaan Brandbergenin verilöylyä.
Kostopäivä Tukholmassa
Tammikuun 12. päivänä vuonna 2001 Isberg näki miehen, jota oli etsinyt yli kaksikymmentä vuotta. Gunnar Palmroth, nyt 42-vuotias, istui autossa ravintolan edessä Tukholman keskustassa.
Isberg astui lähemmäs, nosti pistoolin ja ampui – kymmenen laukausta keskellä päivää. Palmroth kuoli välittömästi, ja auton vieressä ollut nainen haavoittui mutta jäi henkiin.
Silminnäkijät olivat järkyttyneitä. Seuraavana päivänä Isberg marssi itse poliisille ja tunnusti tekonsa.
“En kadu tekemääni henkirikosta. Olisin katunut, jos olisin tehnyt sen viattomalle,” hän sanoi kuulusteluissa.
Hän selitti, että romanien perinteessä verikosto on oma lakinsa.
“Meillä on omat lakimme ja sitten on valtion lait,” hän totesi.
Palmrothin omaiset kommentoivat:
He saivat kostonsa kahdenkymmenen vuoden odotuksen jälkeen. Nyt toivomme, että kostonkierre päättyy.
Tuomio, hoito ja vapautus
Isberg todettiin syylliseksi murhaan, mutta mielentilatutkimuksen jälkeen hänet määrättiin vankilan sijaan suljettuun psykiatriseen sairaalaan erityisvalvontaan.
Jo 18 kuukauden kuluttua lääkärit kuitenkin päättivät vapauttaa hänet – päätös, joka herätti kohun Ruotsissa.
Ruotsin valtionsyyttäjä Birgitta Cronier kritisoi ratkaisua:
On outoa, että lääkärit tekivät aloitteen hoidon lopettamiseen. Monet ihmiset pelästyivät kuullessaan hänen vapautuksestaan.
Marraskuussa 2002 Isberg karkotettiin Suomeen – jälleen vapaa mies.
Uusi alku ja lunastus
Suomeen palattuaan Isberg eli hiljaisesti vuosien ajan. Hän ei enää toiminut pastorina, mutta hänen maineensa “romanijohtajana” vahvistui.
2020-luvulle tultaessa hän alkoi puhua avoimesti menneisyydestään ja halustaan katkaista väkivallan ketju. Vuonna 2024 hän julkaisi elämäntarinansa Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä, jonka hän kirjoitti yhdessä toimittaja Rami Mäkisen ja entisen rikollisen Omos “Opa” Okohn kanssa.
Teos sai valtavasti huomiota. Se oli sekä järkyttävä että silmiä avaava, ja toi esiin romaniyhteisön vaietut kunniakoodit ja väkivallan kulttuurin.
“Romanien keskuudessa tapahtuu murhia ja ampumisia, vaikka ne eivät aina ole suoraviivaisia verikostoja,” Isberg toteaa kirjassa.
Hän kyseenalaistaa myös perinteen, jota kutsutaan väistämiskulttuuriksi – käytännön, jossa rikoksen tehnyt henkilö poistuu yhteisöstä “kunnioituksesta”.
“Se ei ole kunnioitusta, se on pelkoa,” hän sanoo.
Median kiinnostuksen kohteena
Kirjan julkaisu teki Isbergistä halutun haastateltavan. MTV3, Yle ja Uutiset NYT kutsuivat hänet ohjelmiinsa keskustelemaan romanikulttuurin muutoksesta ja väkivallan syistä.
MTV:n Rikospaikka-ohjelmassa hän sanoi:
Tämä on uutta. Naisten pahoinpitelyt eivät ennen kuuluneet meidän aikaan. Jotain on mennyt pieleen.
Hänen suorapuheisuutensa on jakanut mielipiteitä, mutta tehnyt hänestä tärkeän keskustelijan – miehen, joka uskaltaa katsoa yhteisönsä varjopuolia.
Sosiaalisen median ääni
Nyt 60-vuotiaana Isberg on löytänyt uuden yleisön sosiaalisessa mediassa. Instagramissa ja TikTokissa hän puhuu nuorille romaneille suoraan, jakaa tarinoitaan ja varoittaa väkivallan seurauksista.
Hänen viestinsä on yksinkertainen: älkää toistako samoja virheitä.
“Olen kantanut seitsemäntoista arkkua,” hän on sanonut. “En halua kenenkään muun elävän sellaista elämää.”
Vartti Isbergin tarina on tänään selviytymisen ja muutoksen tarina – miehen, joka kulki koston verisiltä kaduilta suomalaiseen kirjallisuuteen ja muutti verikoston äänensävyksi ymmärryksen ja toivon puolesta.
