Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti tänään uudesta avainkoron laskusta Slovenian kokouksensa jälkeen. Talletuskorkoa, joka on keskeinen tekijä pankeille, laskettiin 0,25 prosenttiyksikköä, jolloin se laski 3,25 prosenttiin.
Tämä on jo kolmas koronlasku tänä vuonna, kun EKP jatkaa inflaation hillitsemistä ja talouskasvun vakauttamista euroalueella. Päätös hyödyttää suoraan suomalaisia asuntolainanottajia, sillä useimmat asuntolainat on sidottu Euribor-korkoihin.
Positiivinen näkymä Euriboriin
Suomalaiset asuntovelalliset huomaavat vaikutuksen asuntolainakoroissaan, sillä erityisesti yleisesti käytetty Euribor on jo alkanut laskea. Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan odotukset tämän päivän koronlaskusta on jo hinnoiteltu pidemmän aikavälin Euribor-korkoihin, mikä tarkoittaa, että lainanottajat voivat kokea helpotusta kasvaneisiin kustannuksiin.
_”Odotukset korkojen laskusta näkyvät jo tämänhetkisissä Euribor-koroissa, jotka ovat laskeneet hieman,”_ von Gerich kommentoi.
Keskuspankin päätös viittaa myös mahdollisuuteen lisäalennuksiin lähitulevaisuudessa. EKP:n neuvosto kokoontuu kuuden viikon välein, ja on spekuloitu, että korot voivat laskea vielä ennen vuoden loppua, mahdollisesti 3 prosenttiin joulukuuhun mennessä.
Pitkän aikavälin koronlaskutrendi
Markkinat valmistautuvat myös uusiin koronlaskuihin vuoden 2024 puolella. Jotkut asiantuntijat, kuten von Gerich, ennustavat, että huhtikuuhun mennessä EKP:n ohjauskorko voisi laskea 2,25 prosenttiin, kun pankki jatkaa heikkenevien talouksien tukemista ja inflaation hillitsemistä euroalueella.
EKP aloitti korkojen laskemisen kesäkuussa, ja tämänpäiväinen päätös on jo kolmas alennus. Koronlaskusarjan tavoitteena on viilentää inflaatiota, joka on aiemmin kiihtynyt, mutta nyt hidastunut.
Syyskuussa inflaatio euroalueella hidastui 1,8 prosenttiin, kun elokuussa se oli vielä 2,2 prosenttia. EKP seuraa harmonisoitua inflaatiota, josta on poistettu elintarvikkeet ja energian hinnat niiden suurten kuukausittaisten vaihteluiden vuoksi.
Vaihtelevat inflaatiotrendit euroalueella
Vaikka inflaatio on kokonaisuudessaan hidastunut, yksittäiset euroalueen maat kokevat erilaisia inflaatiotrendejä. Irlannissa hinnat nousivat vain 0,2 prosenttia viime vuoden aikana, kun taas Belgiassa nousu oli 4,5 prosenttia. Suomi on yksi maista, joissa inflaatio on ollut hitainta, sillä hinnat nousivat vain 0,8 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
EKP:n tämänpäiväisessä kokouslausunnossa ei anneta tarkkoja suuntaviivoja tulevista korkopäätöksistä. Keskuspankki ilmaisi päätöksissään, ettei se sitoudu etukäteen mihinkään tiettyyn korkotasoon. Muotoilu on täsmälleen sama kuin syyskuun koronlaskun jälkeen.
Suomalaisten lainat sidottu Euriboriin
Suomessa suurin osa koti- ja yrityslainoista on sidottu Euribor-korkoon, joka muuttuu säännöllisesti, mikä tarkoittaa, että EKP:n korkomuutokset tuntuvat Suomessa nopeammin kuin monissa muissa euroalueen maissa. Suuremmissa euromaissa kiinteäkorkoiset lainat ovat yleisempiä, ja muutokset korkotasossa vaikuttavat hitaammin.
EKP jatkaa taloudellisen epävarmuuden keskellä, ja suomalaiset lainanottajat voivat hyötyä edelleen Euribor-korkojen jatkuvasta laskusta.