Halloween on 31. lokakuuta vietettävä juhla, jossa yhdistyvät kelttiläiset sadonkorjuurituaalit, kristillinen pyhäinpäivän perinne ja amerikkalainen populaarikulttuuri. Sitä juhlitaan kurpitsoilla, naamiaisilla ja karkkikierroksilla, mutta sen tarina ulottuu yli kahden tuhannen vuoden taakse muinaiseen Irlantiin.
Halloweenin juuret ovat kelttien Samhain-juhlassa, jossa vietettiin uuden vuoden alkua sadonkorjuun päätyttyä. Samhainin aikana uskottiin, että elävien ja kuolleiden maailman rajat ohentuivat, ja henget saattoivat palata maan päälle. Ihmiset pukeutuivat naamioihin ja sytyttivät kokkoja karkottaakseen pahoja henkiä. Kun kristinusko levisi Eurooppaan, kirkko liitti tämän juhlan pyhäinpäivän aattoon. Nimestä All Hallows’ Eve muodostui lyhyempi muoto Halloween.
Irlannista ja Skotlannista siirtolaiset veivät tavan Amerikkaan 1800-luvulla, jossa siitä muotoutui suuri kansanjuhla. Yhdysvalloissa Halloween sai tunnusmerkikseen kurpitsalyhdyt eli jack-o’-lanternit, kun alkuperäiset nauriista tehdyt lyhdyt vaihtuivat paremmin koverrettaviin kurpitsoihin. Myös karkkikierros, “trick or treat”, kehittyi nykyiseen muotoonsa: lapset pukeutuvat hahmoiksi ja kiertävät talosta taloon pyytäen herkkuja.
Halloweenin perinteisiin kuuluvat kurpitsalyhdyt, naamiaisasut, makeisten kerääminen, kauhuteemaiset juhlat sekä koristeet, kuten aaveet, noidat, mustat kissat ja lepakot. Nämä symbolit juontavat juurensa muinaisista uskomuksista, mutta ne ovat saaneet uuden merkityksen viihteen ja populaarikulttuurin kautta. Yhdysvalloissa järjestetään valtavia paraateja, kuten New Yorkin Village Halloween Parade, joka kokoaa yhteen kymmeniä tuhansia juhlijoita. Monissa yhteisöissä järjestetään myös trunk-or-treat -tapahtumia, joissa makeisia jaetaan autojen takakonteista turvallisemman karkkikierroksen muodossa.
Halloween on levinnyt laajasti myös Eurooppaan ja Aasiaan. Suomessa se ei ole virallinen juhlapäivä, mutta sen vietto on yleistynyt kouluissa, ravintoloissa ja perheissä. Samalle viikonlopulle sijoittuu usein myös pyhäinpäivä, joka on rauhallisempi muistamisen ja vainajien kunnioittamisen hetki. Näiden kahden juhlan rinnakkaiselo näkyy suomalaisessa syksyssä: toisaalta hautausmailla syttyvät kynttilät, toisaalta lapset pukeutuvat kummituksiksi ja lähtevät karkkikierrokselle.
Halloween on nykyään myös merkittävä kaupallinen juhla. Makeisia, asuja ja koristeita myydään valtavia määriä, ja juhla on noussut yhdeksi suurimmista kulutushuipuista Yhdysvalloissa joulun jälkeen. Elokuvateollisuus on vahvistanut Halloweenin asemaa kauhun ja viihteen juhlapäivänä, ja esimerkiksi klassikkoelokuva Halloween on tehnyt siitä entistä tunnetumman. Samalla juhla on tärkeä itseilmaisun tilaisuus, erityisesti nuorille ja myös LGBTQ+-yhteisölle, joka on tehnyt siitä oman näkyvän juhlansa – joskus sitä kutsutaan “gay Christmasiksi”.
Halloweenin monimuotoisuus tekee siitä yhtä aikaa pelottavan, hauskan ja yhteisöllisen. Se on juhla, jossa voi leikitellä identiteetillä, heittäytyä rooleihin ja nauttia syksyn pimeydessä valosta, väreistä ja mielikuvituksesta. Monelle se on syksyn kohokohta, joka tuo iloa ja yhteisöllisyyttä, ja samalla se muistuttaa ihmisiä vuosituhantisten uskomusten jatkumosta.
