Tiedot viittaavat nopeaan laskuun Helsingin ravintola-alalla.
Tiistaina Helsingin Sanomat raportoi, että ravintoloiden konkurssien määrä pääkaupungissa nousi 70 prosenttia vuodesta toiseen vuonna 2023, 41:stä 71:een, Asiakastiedon keräämien tietojen mukaan.
Nämä haastavat olosuhteet ovat jatkuneet myös tähän vuoteen.
Tämän kuukauden puoliväliin mennessä yhteensä 16 kahvilaa ja ravintolaa oli ilmoitettu konkurssiin, mikä ei osoita merkittävää eroa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Viime viikkoina on tehty velkasaneeraus- tai konkurssihakemuksia sellaisilta toimijoilta kuin Tortilla Housen, Fat Lizard Herttoniemen, Lily Leen ja Fat Ramenin taustayhtiöt.
Asiantuntijat, joita Helsingin Sanomat on haastatellut, sanovat tilanteeseen vaikuttavan useat tekijät.
Leo-Jukka Salonen, joka pyörittää Meiccu-ravintolaa Helsingin Meilahdessa, kertoi lehdelle, että kuluttajien käyttäytymisessä on tapahtunut muutos: ihmiset syövät ulkona harvemmin kuin ennen, ja kun he tekevät niin, he kuluttavat vähemmän jättämällä väliin lisät kuten snapsit ja konjakit ja valitsemalla veden viinin sijaan.
Hän selitti, “Aiemmin suurin osa valitsi alkuruoan, pääruoan ja jälkiruoan, mutta nykyään he todennäköisemmin valitsevat vain pääruoan tai ehkä vain alkuruoan. Se on todella sydäntäsärkevää. Jos tämä suuntaus jatkuu, pienyritysten omistajia, kuten minä, ei ole olemassa 20 vuoden päästä. Näemme vain ketjuliikkeitä. Olemme todistamassa kulttuuriperinteen rappeutumista.”
Kuluttajien mieltymysten muutoksen taustalla on pääasiassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 aiheuttama inflaatio.
Jaakko Nors, konkurssiasiantuntija Asiakastiedossa, huomautti Helsingin Sanomille, että inflaatio nousi yli seitsemään prosenttiin, mikä vaikutti sekä ainesosien että kiinteistöjen kustannuksiin. Ravintolat eivät kuitenkaan kyenneet nostamaan lounashintojaan vastaavassa suhteessa.
Hän tiivisti tilanteen sanomalla: “Käytännössä kaikki kallistui, mutta ihmisten palkat eivät nousseet vastaavasti.”
Hän huomautti myös: “Suuret kansainväliset toimijat, jotka vuokraavat liiketiloja, pyrkivät säilyttämään vuokrahintansa muuttuvista markkinaolosuhteista huolimatta, mieluummin pitäen kiinteistönsä tyhjillään kuin alentamalla vuokria.”
Koronapandemian jälkimainingit vaikuttavat edelleen alaan. Ravintoloille terveyskriisin aikana annettu taloudellinen tuki ei riittänyt kattamaan niiden tulonmenetyksiä, pakottaen monet yritykset käyttämään säästöjään toiminnan ylläpitämiseksi. Pandemian aiheuttama siirtyminen hybridityö- ja etätyömallien käyttöön on myös vähentänyt lounasaikaisten asiakkaiden määrää.
Nors kertoi lehdelle, että jopa 17 prosenttia ravintola-alan yrityksistä kamppailee merkittävien taloudellisten vaikeuksien kanssa. Suomi ei kuitenkaan ole yksin näiden ongelmien kanssa; myös Ruotsin ravintola-ala on paineen alla. Hän huomautti, “Ruotsissa konkurssit saavuttivat kaikkien aikojen korkeimman tason vuonna 2023. Siellä rakennusala on tällä hetkellä suurimmassa konkurssiriskissä, mutta ravintola-ala ei ole kaukana perässä.”