Suomessa on tunnetusti yli 187,888 järveä, mikä tekee siitä yhden maailman järvirikkaimmista maista. Näitä järviä kutsutaan usein “tuhatjärvien maaksi”, vaikka todellisuudessa järviä on huomattavasti enemmän. Suomen järvet vaihtelevat suuresti kooltaan aina pienistä lammikoista Saimaan kaltaisiin suuriin vesistöihin, jotka ovat merkittävä osa maan maisemaa ja ekosysteemiä. Järvet ovat tärkeitä paitsi luonnon monimuotoisuuden kannalta, myös virkistyskäytön ja matkailun näkökulmasta. Ne tarjoavat ihanteelliset puitteet muun muassa uimiseen, veneilyyn, kalastukseen ja patikointiin järvimaisemissa.
Suomen suurimmat järvet
Tässä on luettelo Suomen suurimmista järvistä ja niiden pinta-alasta neliökilometreinä .
- Saimaa 1377
- Päijänne 1080
- Inarinjärvi 1040
- Pielinen 894
- Oulujärvi 887
- Orivesi (in Eastern Finland) 712
- Pihlajavesi 712
- Vähäjärvi 621
- Keitele 493
- Kallavesi 473
Raikkaita makuja järvistä
Suomen lukuisista järvistä saadaan raikkaita makuja, jotka heijastavat puhtaan luonnon ainutlaatuisuutta. Järvikalat, kuten ahven, lohi, muikku ja taimen, ovat erinomaisia esimerkkejä paikallisista herkuista, jotka tarjoavat sekä makuelämyksiä että ravitsemuksellista hyötyä. Järvien puhtaus mahdollistaa myös monien makean veden äyriäisten, kuten rapujen, nauttimisen erityisesti kesäisin rapujuhlien aikaan.
Järvivesi itse on raikasta ja puhdasta, ja sitä voi usein nauttia suoraan luonnosta ilman puhdistusta. Tämä puhtaus heijastuu myös järvien ympäröivään luontoon, josta voidaan kerätä esimerkiksi marjoja ja sieniä, jotka täydentävät järvien antimista valmistettuja aterioita.
Järvien tarjoama raikas, puhdas vesi ja rikas ekosysteemi luovat pohjan kestävälle kalastukselle ja luonnonvarojen hyödyntämiselle, mikä on olennainen osa suomalaista ruokakulttuuria ja elämäntapaa. Näin järvet ovat merkittävä osa Suomen kulttuuriperintöä, tarjoten paitsi elintärkeitä resursseja myös inspiraatiota keittiöihin ympäri maata.
Lue myös: Kuinka monta maata on maailmassa?
MIKSI SUOMESSA ON NIIN PALJON JÄRVIÄ?
Suomessa on paljon järviä useiden geologisten, ilmastollisten ja historiallisten tekijöiden vuoksi:
Jääkauden perintö: Viimeisin jääkausi muokkasi merkittävästi Suomen maisemaa. Jäätiköt kaiversivat maata peittäessään aluetta tuhansia vuosia sitten. Kun jäätiköt vetäytyivät, ne jättivät jälkeensä kuoppia ja uursivat maahan polkuja, jotka täyttyivät sulamisvesillä muodostaen lukuisat nykyiset järvet.
Kallioperä ja maaperä: Suomen kallioperä ja maaperä ovat huonosti vettä läpäiseviä, mikä tarkoittaa, että vesi ei helposti imeydy maahan. Sen sijaan vesi kertyy maanpinnan kuoppiin muodostaen järviä.
Maaston muodot: Suomen loivat rinteet ja ohuet maakerrokset kallioperän päällä edistävät myös järvien muodostumista, koska vesi kerääntyy alueille, joilla on vähän korkeuseroja ja joihin vesi ei nopeasti valuisi mereen.
Jälkijääkaudinen maankohoaminen: Maankohoaminen, eli jälkijääkaudinen maannousu, vaikuttaa edelleen Suomeen. Maa, joka aiemmin oli jään painon alla litistynyt, on jäätiköiden sulamisen jälkeen alkanut kohota. Tämä prosessi muuttaa vesien valumareittejä ja luo uusia järvisyvennyksiä.
Ilmasto: Suomen suhteellisen kylmä ilmasto vaikuttaa siihen, että järvien pinnalta haihtuu vettä hitaammin, mikä mahdollistaa järvien säilyttävän enemmän vettä ympäri vuoden.