Kyselylistat

Miten perintö jaetaan lesken ja lasten kesken?

Yksi elämän surullisimmista hetkistä on oman vanhemman menetys. Tällöin herää usein kysymys: mikä kuuluu kullekin perijälle? Miten perintö jaetaan lesken ja lasten kesken?

Tässä artikkelissa pyrimme vastaamaan yleisimpiin kysymyksiin perinnönjaosta:

  • Perinnön jako testamentilla tai ilman
  • Miten perintö jaetaan lesken ja lasten kesken ilman testamenttia?
  • Mikä on lasten osuus, jos toinen vanhemmista kuolee?
  • Miten perintö jaetaan avio-oikeuden omaavien lasten kesken avioliitossa?

Testamentin olemassaolo (tai sen puuttuminen)

Jos vainajalla on testamentti, sen määräyksiä on noudatettava, ja omaisuus, oikeudet sekä velvoitteet jaetaan testamentin mukaisesti. Testamentissa on kuitenkin huomioitava lakiosa, joka on lakisääteinen osa, joka tulee varata pakollisille perillisille. Siviililain 807 artiklan mukaan nämä perilliset ovat:

  • Lapset ja jälkeläiset suhteessa vanhempiinsa ja esivanhempiinsa.
  • Jos edellä mainittuja ei ole, vanhemmat ja esivanhemmat suhteessa lapsiinsa ja jälkeläisiinsä.
  • Leski siinä määrin ja laajuudessa, kuin laki määrää.

Jos testamentin olemassaoloa ei tiedetä, tulee tarkistaa Viimeisten tahdonilmaisujen yleinen rekisteri, jossa näkyvät kaikki henkilön tekemät testamentit. Myös Kuolemantapauksen varalle tehdyt henkivakuutukset voivat olla hyödyllisiä, sillä niistä selviää, onko vainajalla ollut voimassa olevia sopimuksia.

Mikäli testamenttia ei ole, kuten usein on tilanne, laki määrittää perilliset ja heidän osuutensa perinnöstä, mikä tunnetaan perimysoikeutena. Perinnön vastaanottaminen ei ole pakollista, ja se voidaan hyväksyä tai hylätä 30 päivän kuluessa.

Pakolliset perilliset ja perinnön jako ilman testamenttia

Mikäli perinnönjaossa on pakollisia perillisiä eikä testamenttia ole, perintö jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan:

  1. Lakiosa, joka jaetaan tasan lasten ja jälkeläisten kesken. Läheisemmät perilliset sulkevat kaukaisemmat pois, eli poika perii ennen pojanpoikaa, mutta jos poika on kuollut, pojanpoika perii.
  2. Parannusosa, joka jaetaan lasten ja jälkeläisten kesken, mutta ei välttämättä tasan, vaan parantaen jonkun pakollisen perillisen osuutta.
  3. Vapaaosa, jonka testamentintekijä voi jättää kenelle tahansa, oli kyseessä sitten sukulainen tai ei.

Lesken ja lasten osuudet perinnöstä

  • Lesken ja lasten osuus, jos isä kuolee: Mikäli vainajalla ei ole testamenttia, leski saa käyttöoikeuden kolmasosaan perinnöstä (33,3 %) ja loput kaksi kolmasosaa (66,7 %) jaetaan tasan lasten kesken.
  • Lesken osuus, jos vanhemmat kuolevat ilman lapsia: Jos vainaja on lapseton, leski perii koko omaisuuden (100 %).
  • Lesken ja naimisissa olevien lasten osuus, jos isä kuolee: Jos perillisinä ovat leski ja naimisissa olevat lapset, leski saa kolmasosan (33,3 %) käyttöoikeudella, ja loput kaksi kolmasosaa (66,7 %) jaetaan tasan lasten kesken, riippumatta heidän siviilisäädystään.

Leskellä on oikeus parannusosaan kuuluvaan käyttöoikeuteen, kotitaloustavaroihin sekä oikeuteen käyttää yhteistä asuntoa, mikäli kyseessä on avio-oikeus. Mikäli leski kilpailee muiden perillisten kanssa, hänelle kuuluu puolet perinnöstä. Jos jälkeläisiä tai esivanhempia ei ole, leski saa kaikki vainajan omaisuudet.

Perinnönjaon tyypit

Perinnönjako voidaan toteuttaa eri tavoilla, ja se merkitsee kuolinhetken prosessin päättymistä:

  1. Testamentin mukaisesti: Vainajan jättämän testamentin mukaisesti, kunhan lasten ja lesken lakiosat huomioidaan.
  2. Pesänjakajan toimesta: Jos testamentintekijä on määrännyt pesänjakajan hoitamaan perinnönjaon testamentin tulkinnan perusteella.
  3. Perillisten kesken: Ilman testamenttia tai pesänjakajaa perilliset voivat jakaa perinnön keskenään sopimallaan tavalla.
  4. Oikeudellisesti: Mikäli perilliset eivät pääse sopuun, kuka tahansa heistä voi hakea oikeudellista perinnönjakoa.

Jos tarvitset lisätietoa perinnönjaosta tai haluat tehdä testamentin, älä epäröi ottaa yhteyttä: perintöasioihin erikoistuneet lakimiehemme auttavat sinua löytämään parhaan ratkaisun.