Huolimatta vuosien aikana tehdyistä laajoista keskusteluista ja toimista ruokahävikin ja kierrätyksen osalta, kuten YLE on korostanut, Suomessa ei ole tapahtunut merkittävää ruokahävikin vähentymistä.
Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi äskettäin tutkimuksen, joka osoittaa, että huolimatta erilaisista kampanjoista ja odottamattomasta elintarvikkeiden hintojen noususta, jonka aiheutti Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ruokahävikin määrä on pysynyt jatkuvasti korkeana ilman merkittävää laskua.
Raportti paljastaa, että suomalaiset tuottavat 61,2 kilogrammaa ruokahävikkiä henkilöä kohden, mikä on 0,9 kilogramman vähennys vuodesta 2016. Lisäksi tutkimus paljasti, että noin 25 kilogrammaa tästä hävikistä olisi ollut syömäkelpoista heitettäessä pois.
Tiistaina Luken tutkija Sampa Nisonen kertoi YLE:lle, että tulokset viittaavat siihen, että ihmiset yleisesti ovat haluttomia muuttamaan käyttäytymistään.
“On erittäin vaikeaa muuttaa tapojaan,” hän kommentoi.
Nisonen ja hänen tiiminsä tunnistivat siirtymisen etätyöhön ja sen vaikutuksen lounastottumuksiin yhtenä merkittävän ruokahävikin aiheuttajana: työntekijät, jotka valmistavat lounaansa kotona sen sijaan, että söisivät ulkona tai työpaikallaan, ovat alttiita tekemään liian suuria annoksia ja saattavat unohtaa mahdollisuuden säilöä ylimääräistä ruokaa pakastamalla sen myöhempää käyttöä varten.
“Ihmiset saattavat olla kiireisiä ja kokevat ylimääräisen vaivan liian hankalaksi,” Nisonen totesi.
Tutkimusryhmä määritti ruokahävikin määrän tutkimalla kotitalouksien jätettä Pirkanmaalla, Suomen toiseksi suurimmalla väestöalueella. Heidän löydöksensä viittaavat lievään nousuun jätteen lajittelussa vuodesta 2016 lähtien, mikä ilmenee siitä, että orgaanisena jätteenä hävitetyn ruokahävikin osuus on noussut 35 prosentista 39 prosenttiin.
Jätteen lajittelun tehostaminen voisi edelleen parantaa mahdollisuuksia hyödyntää orgaanista jätettä esimerkiksi biokaasun tuotannossa.
Viimeaikaisessa blogikirjoituksessaan Nisonen ja Kirsi Silvennoinen, Luken pääasiantuntija, korostivat, että ruokahävikkiä syntyy koko ruokaketjun varrella – alkutuotannosta loppukulutukseen. He huomauttivat, että erityisen valitettavaa on, että kotitaloudet muodostavat lähes puolet kaikesta ruokahävikistä, pääasiassa siksi, että suurin osa heitetystä ruoasta on valmista syötäväksi, mikä merkitsee paitsi ruoan ja rahan myös ajan ja vaivan hukkaan heittämistä.
EU-maat ovat sitoutuneet puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Koska tavoitteen saavuttamisessa on edistytty hitaasti, Euroopan komissio on esittänyt direktiiviluonnoksen, joka asettaisi jäsenvaltioille oikeudellisesti sitovia tavoitteita ruokahävikin vähentämiseksi.