Valtiovarainministeriö ennustaa, että talouskasvu Suomessa hidastuu 0,5 prosenttiyksikköä vuosina 2025–2026 pääministeri Petteri Orpon (Kok) hallituksen suunnittelemien menoleikkausten ja veronkorotusten vuoksi.
Torstaina valtiovarainministeriö ilmoitti odottavansa, että talous pysyy tänä vuonna paikallaan, mikä merkitsee 0,7 prosenttiyksikön laskua joulukuun ennusteeseen verrattuna.
Talouden odotetaan kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuonna 2026.
Valtiovarainministeriö ilmoitti, että talouden elpyminen tulee olemaan seurausta laskevasta inflaatiosta, alenevista korkotasosta ja kasvavista kotitalouksien tuloista. Lisäksi investoinnit ennustetaan alkavan kasvaa ensi vuonna, kun korkotasot laskevat, rakennusala toipuu ja turvallisuutta parantavia toimenpiteitä toteutetaan.
“Suomi on merkittävän investointistrategian kohteena. Vaikka suurin osa näistä investoinneista ei ehkä toteudu, suunnitelmien laajuus osoittaa, että investoinnit todennäköisesti vauhdittavat kasvua vuosikymmenen loppua kohti,” sanoi Janne Huovari, valtiovarainministeriön talousneuvonantaja, lehdistötilaisuudessa Helsingissä torstaina.
“Menoleikkaukset ja arvonlisäveron korotus heikentävät jonkin verran taloudellisen tilanteen kehitystä. Niiden vaikutus ei kuitenkaan ole niin merkittävä, ettemmekö näkisi yksityisen kulutuksen ja kotitalouksien ostovoiman kasvua,” hän jatkoi.
Vaikka finanssipolitiikan sopeuttamistoimet hidastavat talouskasvua, ne parantavat huomattavasti julkista taloutta – ei kuitenkaan riittävästi pysäyttämään velan suhteen kasvua bruttokansantuotteeseen nähden, toteaa Valtiovarainministeriö.
“Hallituksen toimet hidastavat velkasuhteen kasvua, jonka odotetaan vakautuvan noin 84 prosenttiin ennustejakson lopussa vuonna 2028,” se julisti tiedotteessa.
Vuoden 2023 lopussa Suomen talous oli kuormitettu yhteensä 210,5 miljardin euron velalla, mikä vastasi 75,8 prosenttia bruttokansantuotteesta Eurostatin tuoreiden tietojen mukaan. Velkasuhde kasvoi edellisestä vuodesta 2,3 prosenttiyksikköä, mikä oli suurempi nousu kuin missään muussa EU-maassa.
Vaikka taantuman odotetaan alkavan helpottaa tämän vuoden loppua kohti, julkisen talouden vakauttaminen on osoittautunut odotettua haastavammaksi, ministeriö myönsi.
“Julkisen talouden ongelmat ulottuvat kauemmas taaksepäin, eikä alijäämä katoa taikaiskusta. Velkasuhteen kasvun odotetaan hidastuvan ja mahdollisesti tasaantuvan ennustejakson aikana, mutta näyttää siltä, että tämä on vain väliaikaista,” totesi Jenni Pääkkönen, valtiovarainministeriön talousneuvoja tiedotustilaisuudessa.
Ministeriö ilmoitti, että budjettialijäämän odotetaan kasvavan tänä vuonna, ylittäen 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sen odotetaan kuitenkin pienenevän alle kahteen prosenttiin vuoteen 2028 mennessä, mikä on silti merkittävästi yli hallituksen asettaman yhden prosentin tavoitteen vuodelle 2027.
“Ilman lisätoimenpiteitä julkisen talouden alijäämä pysyisi yli kolmen prosentin suuruisena bruttokansantuotteesta useita vuosia, ja velkasuhde lähestyisi 90 prosenttia vuoteen 2028 mennessä,” lehdistötiedote totesi.
EU-säädökset määräävät, että jäsenvaltioiden budjettialijäämän tulisi olla enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.
“Numeroiden perusteella voidaan todeta, että varaa noudattaa sääntöjä ja saavuttaa hallituksen tavoitteet on erittäin vähän. Emme voi sallia odottamattomia takaiskuja kummassakaan, todellisessa tai julkisessa taloudessa,” Pääkkönen tiivisti.
Hän korosti myös, että ennuste ei sisällä kaikkia hallituksen suunnittelemia, mutta vielä toimeenpanemattomia aloitteita. “Erityisesti hallituksen päättämät kasvustrategiat voivat vaikuttaa myönteisesti sekä todelliseen että julkiseen talouteen, jos ne käynnistetään onnistuneesti ja saavuttavat tarkoitetut vaikutukset,” hän huomautti.