ETLA ECONOMIC RESEARCH julisti tiistaina, että Suomen hallituksen tulisi vähentää tai kokonaan luopua neljän miljardin euron investointialoitteestaan heikon tuotto-odotuksen vuoksi ohjelmasta.
Tämä aloite sisältää investointeja, jotka tähtäävät infrastruktuurin ylläpidon viivästymien kasvun hillitsemiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen.
Hallituksen suunnitelma määrittelee, että investoinnit rahoitetaan myymällä valtion omistamia varoja, mikä tarkoittaa, ettei tämän vaalikauden aikana tarvita lisälainanottoa.
Etla korosti tiistaina, että investointialoite johtaisi menojen kasvuun infrastruktuurihankkeissa samanaikaisesti, kun hallitus toteuttaa budjettikorjauksia, jotka yhteensä kolme miljardia euroa vuosina 2024–2026. Lisäksi Etla huomautti, että investointialoite todennäköisesti kumoaa näiden budjettikorjausten vaikutukset valtiontalouden alijäämään.
“Valtiontaloudessa ei ole juurikaan myönteisiä uutisia. Hallitus hakee lisäsäästöjä kehysriihessä tänä keväänä. Sen tulisi kuitenkin tunnustaa, että investointipaketin odotetut tuotot ovat niin vaatimattomat, että sen hylkääminen voisi vähentää uuden velan tarvetta,” totesi Aki Kangasharju, Etlan toimitusjohtaja.
Esimerkkinä investoinnista, jonka tuotto-odotukset ovat pettymys, tutkimuslaitos mainitsi suunnitellun nopean rautatieyhteyden Helsingin ja Turun välille. Se korosti, että ei ole arvioita, jotka viittaisivat siihen, että investointi tuottaisi merkittävää tuottoa.
Kangasharjun mukaan Suomi saattaa selvitä EU:n liiallisen alijäämän menettelystä, mutta se kiertää omia vakiintuneita finanssipolitiikan normejaan. Hän huomautti, että hallitus on sisällyttänyt vain osia investointipaketista menojaan kattavaan kehykseen – käytännössä budjettimenoihin asetettuun rajaan – mikä osoittaa piittaamattomuutta vakiintunutta kehysmenettelyä kohtaan.
Etla esitti kommentteja investointialoitteista julkaistessaan tuoreimmat talousennusteensa Suomelle.
Etla ennustaa, että Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,3 prosenttia, vuoden alun haasteiden jälkeen. Kasvuvauhdin odotetaan kiihtyvän 1,4 prosenttiin vuonna 2025, ennen kuin se hieman laskee 1,3 prosenttiin vuonna 2026.
Kotitalouksien kulutuksen ennustetaan kasvavan tänä vuonna, vaikkakin kasvu jää maltilliseksi lisäbudjettisopeutustoimien vuoksi. Myös investointien odotetaan alkavan toipua laajasti, vaikkakin hitaasti.
Päivi Puonti, Etlan ennustepäällikkö, totesi, että talouden elpyminen odotetaan tapahtuvan luonnollisesti, ilman uusia politiikkatoimia.
“Kuitenkaan on asioita, joita pelkkä odottaminen ei paranna. On välttämätöntä elvyttää Suomen näkymät pitkän aikavälin kasvulle ja taloudelliselle terveydelle. Väittäisin, että välittömät taloudelliset olosuhteet eivät ole yhtä huolestuttavia kuin pitkän aikavälin taloudelliset näkymät,” hän huomautti.
Lisäksi Etla ennusti, että työttömyysaste nousee asteittain vuonna 2024, mutta on odotettavissa laskua vuonna 2025. Samaan aikaan inflaation odotetaan olevan 1,4 prosenttia, merkittävästi alle euroalueelle ennustetun 2,5 prosentin. Valtiontalouden alijäämän odotetaan pysyvän noin kolmessa prosentissa vuoteen 2026 asti, jolloin valtion velan ennustetaan nousevan yli 80 prosentin bruttokansantuotteesta.