Glaukooma on silmäsairaus, jossa näköhermoon kohdistuu vahinkoa, usein korkean silmänsisäisen paineen seurauksena. Tämä voi johtaa näkökentän menetykseen ja lopulta näkökyvyn heikkenemiseen. Glaukoomaa on useita eri tyyppejä, joista yleisimmät ovat avokulmaglaukooma ja kulmasulkeumaglaukooma. Hoito voi sisältää silmätippoja, lääkitystä, laserhoitoa tai leikkausta paineen hallitsemiseksi ja näköhermon vahingoittumisen estämiseksi.
Kuinka nopeasti glaukooma sokeuttaa?
Glaukooma voi johtaa sokeutumiseen vaihtelevalla nopeudella, mikä riippuu suurelta osin glaukooman tyypistä ja siitä, miten hyvin sitä hoidetaan. Jos glaukooman aggressiivisemmat muodot, kuten akuutti umpilisäke-glaukooma, jäävät hoitamatta, silmänpaineen nopean nousun vuoksi ne voivat aiheuttaa merkittävää näön menetystä muutamassa päivässä tai viikossa. Krooniset muodot, kuten avokulmaglaukooma, joka on yleisin glaukoomatyyppi, voivat edetä hitaammin ja johtaa sokeutumiseen useiden vuosien kuluessa, jos niitä ei seurata ja hoideta asianmukaisesti. Varhainen havaitseminen ja johdonmukainen hoito ovat ratkaisevan tärkeitä taudin etenemisen hidastamiseksi ja näön säilyttämiseksi.
Mitkä ovat glaukooman eri tyypit?
Glaukooman eri tyyppejä ovat:
1. Avokulmaglaukooma
Avokulmaglaukooma on yleisin glaukooman muoto, joka kehittyy hitaasti tukkien silmän nesteiden poistokanavia. Tämä johtaa silmänsisäisen paineen kasvuun, mikä vahingoittaa näköhermoa ajan myötä. Tauti on ovela, sillä se ei yleensä aiheuta kipua tai havaittavia oireita alkuvaiheissa. Kehittyessään se voi alkaa vaikuttaa ääreisnäköön, usein huomaamatta, kunnes merkittävä näön menetys on jo tapahtunut. Säännölliset silmätarkastukset ovat elintärkeitä taudin varhaisen havaitsemisen ja hoidon kannalta, koska kerran menetettyä näköä ei voida palauttaa. Hoitoon kuuluu tyypillisesti lääkitys, laserhoitoja tai leikkauksia, jotka auttavat alentamaan silmänpainetta ja estämään lisävahinkoja näköhermolle.
2. Kulman sulkeutumishäiriö
Kulman sulkeutumishäiriö, joka tunnetaan myös nimellä kulmasulkeumaglaukooma, on silmäsairaus, jossa silmän nesteiden poistumiskulma tukkeutuu äkillisesti. Tämä estää kammionesteen normaalin ulosvirtauksen, mikä johtaa nopeaan ja merkittävään silmänsisäisen paineen nousuun. Tämä tila on silmälääketieteellinen hätätilanne, joka vaatii välitöntä hoitoa. Oireita ovat voimakas silmäkipu, näön hämärtyminen, päänsärky, pahoinvointi ja joskus näkökentässä näkyvät värikäs halot valonlähteiden ympärillä. Hoitamattomana kulmasulkeumaglaukooma voi johtaa nopeasti näön heikkenemiseen tai jopa sokeuteen. Hoitoon kuuluu yleensä lääkkeet ja laserhoito, jotka pyrkivät avaamaan tukkeutuneen kulman ja alentamaan silmänpainetta.
3. Normaalipaineglaukooma
Normaalipaineglaukooma on glaukooman muoto, jossa näköhermon vaurioituminen tapahtuu, vaikka silmänsisäinen paine pysyy normaalien rajojen sisällä. Tämän taudin syytä ei täysin ymmärretä, mutta se voi liittyä verenkierron heikkouteen näköhermossa tai hermon rakenteellisiin heikkouksiin, jotka tekevät siitä alttiimman vahingoille normaalissakin paineessa. Oireet ovat samankaltaisia kuin muissakin glaukoomatyypeissä, kuten näkökentän asteittainen kaventuminen, mutta koska silmänpaine on normaali, diagnoosi voi olla haastava ja usein tapahtuu myöhemmässä vaiheessa. Hoito pyrkii yleensä vähentämään silmänpainetta entisestään ja suojelemaan näköhermoa, vaikka paine olisikin jo normaali.
4. Sekundaarinen glaukooma
Sekundaarinen glaukooma viittaa glaukooman muotoon, joka kehittyy toisen perussairauden tai silmän vamman seurauksena. Tämä glaukooman tyyppi voi johtua esimerkiksi silmävammoista, tulehduksista, steroidilääkityksestä tai muista sairauksista, kuten diabeteksesta, jotka vaikuttavat silmän nesteiden virtaukseen ja paineeseen. Sekundaarinen glaukooma voi ilmetä joko avokulma- tai kulmasulkeumaglaukoomana riippuen siitä, miten perussairaus vaikuttaa silmän nesteiden ulosvirtaukseen. Hoidossa keskitytään sekä perussairauden että itse glaukooman hoitoon, pyrkimyksenä alentaa silmänsisäistä painetta ja suojata näköhermoa vaurioilta.
5. Synnynnäinen glaukooma
Synnynnäinen glaukooma, tunnetaan myös nimellä kongenitaalinen glaukooma, on harvinainen sairaus, jossa lapsi syntyy silmän normaalia nesteenvirtausta häiritsevän kehityshäiriön kanssa. Tämä johtaa kohonneeseen silmänsisäiseen paineeseen, joka voi vahingoittaa näköhermoa ja johtaa näön menetykseen. Synnynnäinen glaukooma havaitaan yleensä lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana, ja se voi ilmetä sameina silminä, valonarkuutena ja liiallisena kyynelvuotona. Hoito on yleensä kirurgista, ja se pyrkii korjaamaan silmän rakenteelliset viat, jotta silmänpaine normalisoituisi. Varhainen hoito on kriittistä näkökyvyn säilyttämiseksi.
Mitkä ovat glaukooman oireet?
Tässä ovat glaukooman tyypilliset oireet:
- Perifeerisen näön menetys (ääreisnäön heikentyminen)
- Näkökentän aukot (sokeat pisteet)
- Epäselvä tai sumuinen näkö
- Vaikeudet hämärässä näkemisessä
- Silmäkipu
- Päänsärky
- Silmien punoitus
- Näön äkillinen heikentyminen
- Halot valonlähteiden ympärillä
- Yliherkkyys valolle (fotofobia)
- Liiallinen kyynelvuoto
Nämä oireet voivat vaihdella glaukooman tyypin ja vakavuuden mukaan.
Mitkä ovat glaukooman syyt?
Tässä ovat yleiset syyt glaukoomaan:
- Kohonnut silmänsisäinen paine
- Perinnölliset tekijät
- Ikääntyminen
- Etninen tausta (tietyt etniset ryhmät ovat alttiimpia glaukoomalle)
- Silmävammat
- Pitkäaikainen kortikosteroidilääkitys
- Silmän rakenteelliset ongelmat
- Muut silmäsairaudet, kuten uveiitti
- Diabetes
- Verenpainetauti
Nämä tekijät voivat lisätä riskiä glaukooman kehittymiselle tai pahentaa olemassa olevaa tilaa.
Glaukooman diagnoosi
Glaukooman diagnosointiin kuuluu useita testejä, joilla arvioidaan silmiesi terveyttä ja silmien painetta. Näin se yleensä tehdään:
- Tonometria: Tämä testi mittaa silmänsisäisen paineen (IOP) silmässäsi. Kohonnut paine on merkittävä glaukooman riskitekijä.
- Ophthalmoskopia (silmänpohjatutkimus): Tämän tutkimuksen aikana silmätippoja käytetään pupillien laajentamiseen, jotta lääkäri voi tarkastella näköhermoa vaurion merkkien varalta.
- Perimetria (näkökenttätesti): Tässä testissä kartoitetaan näkökenttäsi ja tarkistetaan, onko näkökentässäsi alueita, jotka ovat yleisiä glaukoomassa.
- Gonioskopia: Tässä testissä tutkitaan silmän kulma, jossa iiris kohtaa sarveiskalvon, mikä on ratkaisevan tärkeää diagnosoitaessa umpilisäke-glaukoomaa.
- Pakymetria: Tämä testi mittaa sarveiskalvosi paksuutta, joka voi vaikuttaa silmänpainelukemiin.
- Optinen koherenssitomografia (OCT): Tämä ei-invasiivinen kuvantamistutkimus antaa korkearesoluutioisia kuvia näköhermosta ja ympäröivistä rakenteista, mikä mahdollistaa glaukooman merkkien yksityiskohtaisen arvioinnin.
Säännölliset silmätarkastukset ovat ratkaisevan tärkeitä varhaisen havaitsemisen kannalta, etenkin jos sinulla on suurempi riski esimerkiksi iän, suvussa esiintyvien tekijöiden tai tiettyjen sairauksien vuoksi. Varhainen diagnoosi ja hoito ovat avainasemassa glaukooman tehokkaassa hoidossa ja merkittävän näön menetyksen estämisessä.
Mikä on glaukooman hoito?
Glaukooman hoidossa keskitytään silmänpaineen alentamiseen näköhermon vaurioitumisen ja näön menetyksen estämiseksi. Tässä ovat tärkeimmät hoitovaihtoehdot:
- Lääkkeet: Silmätipat ovat yleisin glaukooman alkuhoito. Niihin voi kuulua prostaglandiinianalogeja, beetasalpaajia, alfa-agonisteja ja hiilihappoanhydraasin estäjiä, jotka toimivat silmänpaineen alentamiseksi joko vähentämällä nesteen tuotantoa silmässä tai lisäämällä nesteen ulosvirtausta.
- Laserhoito: Käytetään useita erilaisia laserhoitoja glaukooman tyypistä riippuen:
- Trabekuloplastia: Käytetään avokulmaglaukoomassa avaamaan tyhjennyskulmaa, mikä auttaa nestettä poistumaan tehokkaammin.
- Iridotomia: Tätä toimenpidettä käytetään umpilisäke-glaukoomassa, ja sillä luodaan pieni reikä iirikseen nesteen virtauksen parantamiseksi.
- Kirurgiset toimenpiteet: Kun lääkkeet ja laserhoito eivät riitä, leikkaus voi olla tarpeen:
- Trabekulektomia: Poistaa osan silmän tyhjennysjärjestelmästä uuden tyhjennysreitin luomiseksi.
- Glaukoomaimplanttileikkaus: Silmään asetetaan pieni tyhjennysputki, joka auttaa nesteen poistamisessa.
- Minimaalisesti invasiivinen glaukoomakirurgia (MIGS): Näissä toimenpiteissä käytetään pieniä viiltoja ja laitteita silmänpaineen alentamiseksi, ja niihin liittyy yleensä vähemmän komplikaatioita ja nopeampi toipumisaika.
Hoitosuunnitelmat räätälöidään kunkin yksilön glaukoomatyypin, taudin vaikeusasteen ja aiempien hoitojen vasteen mukaan. Säännöllinen seuranta ja tarkkailu ovat välttämättömiä, jotta hoitoa voidaan mukauttaa tarpeen mukaan ja varmistaa paras mahdollinen lopputulos.
Lue myös