Tekoäly on ollut kuuma puheenaihe jo vuosikausien ajan, eikä sen nousukiidolle näy loppua. Tekoälyä ja koneoppimista kehitetään huimaa vauhtia, ja niitä hyödynnetään yhä laajemmin eri käyttötarkoituksissa. Vaikka tekoälyn valjastaminen hyödyttää arjessa monellakin tapaa, on sen yleistymisellä myös pimeä kääntöpuolensa. Mitä kehittyneemmäksi tekoäly muuttuu, sitä moninaisemmaksi muuttuvat myös erilaiset tekoälyä hyödyntävät huijaukset. Niiden yleistyminen vuosi vuodelta onkin saanut monet huolestumaan toden teolla. Tällä sivulla tarkastellaan yleisimpiä tekoälyyn pohjautuvia huijauksia sekä keinoja, joiden avulla niihin lankeamisen voi tehokkaasti välttää.
Kuinka huijarit hyödyntävät tekoälyä
Petoksia ja huijauksia on tehtailtu jo vuosisatojen ajan, mutta nykypäivän huijareilla on käytössään alati kehittyvä tekoäly, joka mahdollistaa valitettavasti hämmästyttävän uskottavat huijaukset. Seuraavaksi esitellään tämän hetken yleisimpiä tekoälyä hyödyntäviä huijauksen muotoja.
Deepfake eli syväväärennös
Deepfake eli syväväärennös tarkoittaa tekoälyn luomaa sisältöä, jota huijarit käyttävät luodakseen näennäisesti laillisia ääni- ja videotallenteita. Tyypillisesti huijarit haalivat käyttöönsä jostakusta henkilöstä taltioituja kuva-, video- tai äänitiedostoja. Tämän jälkeen käytetään ohjelmistoa, joka saa tämän henkilön ikään kuin sanomaan ja tekemään asioita käyttäjän toivomalla tavalla joko videolla tai äänitallenteessa. Lopputulos voi olla häkellyttävän aidonoloinen, eikä ole ihme, että niin monet ovat haksahtaneet tähän huijaukseen.
Vaikka deepfake-sisältöä tehdään erityisen paljon julkisuuden henkilöistä, voivat yhtä lailla myös yksityishenkilöt joutua huijareiden silmätikuiksi. Eräässä ovelassa huijauksen muodossa vanhempiin on otettu puhelimitse yhteyttä siten, että langan päässä on esiintynyt tekoälyllä tuotettuna heidän lapsensa ääni pyytäen rahaa. Jotkut huijarit ovat myös kloonanneet tekoälyn avulla ihmisten ääniä ja käyttäneet niitä tunnistautumiseen esimerkiksi pankkien puheluissa.
Tietojenkalastelu
Tietojenkalastelussa eli phishingissä huijari pyrkii varastamaan arkaluonteisia tietoja esiintymällä jonain luotettavana tahona. Yhä useammin sen yhteydessä hyödynnetään tekoälyä henkilökohtaisten tervehdysten ja oikeanlaisen kirjoitustyylin luomiseen, jolloin yhteydenottajan oikeellisuutta ei välttämättä tajua edes kyseenalaistaa.
Eräs tyypillinen tähän kategoriaan kuuluva huijauksen muoto on niin kutsuttu toimitusjohtajahuijaus, jossa huijari esiintyy jonkin yrityksen toimitusjohtajana ja pyytää työntekijää suorittamaan jonkinlaisen maksun tai jakamaan luottamuksellista tietoa. Koska tällaiset viestit näyttävät pikaisesti katsottuna tulevan toimitusjohtajalta, ei työntekijä välttämättä osaa epäillä asiaa.
Salasanojen murtaminen ja hakkerointi
Niin ikään yleistyvä tekoälyhuijaus kohdistuu salasanojen ja turvajärjestelmien murtamiseen. Koska tekoälyohjelmat kykenevät käsittelemään valtavia tietomääriä nopeasti ja tehokkaasti, on niiden avulla mahdollista hakkeroida salasanatietokantoja huomattavasti helpommin kuin manuaalisia menetelmiä käytettäessä.
Miten tekoälyhuijauksen tunnistaa?
Tekoälypohjaisista huijauksista niin vaarallisia tekee se, että niiden tunnistaminen on usein paljon vaikeampaa kuin perinteisempien huijausten. Edistyksellisen teknologian myötä tekaistut sähköpostit ovat aiempaa uskottavampia, ja myös äänikloonaus ja deepfake-videot kehittyvät huimaa vauhtia yhä paremmiksi.
Vielä ne eivät ole kuitenkaan täysin saumattomia, vaan tarkkanäköisten on mahdollista löytää pieniä vihjeitä, jotka kertovat kyseessä olevan tekoälyn tuotos. Monissa deepfake-videoissa nimenomaan kasvojen ilmeiden jäljentäminen tuottaa vielä vaikeuksia, joten jos videolla esiintyvän henkilön kasvot tuntuvat muuttuvan hetkestä toiseen omituisella tavalla, ei kyseessä välttämättä ole oikea video. Visuaalisten vihjeiden etsimisen lisäksi myös maalaisjärjen käyttö kannattaa. Jos törmäät videoon, jossa esiintyvä henkilö puhuu asioista hänelle epätyypilliseen tapaan, on hälytyskellojen silloin syytä soida.
Myös huijauspuhelut aiheuttavat päänvaivaa, sillä jotkut niistä ovat hämmästyttävän taitavasti suunniteltuja. Jos jokin puhelu tuntuu tippaakaan epäilyttävältä, kannattaa silloin lopettaa puhelu ja soittaa takaisin. Mikäli kyseessä on huijaus, on hyvin epätodennäköistä, että kyseiseen numeroon saisi muodostettua uudelleen yhteyden.
Näin suojaudut tekoälyhuijauksilta
Paras tapa suojautua tekoälyhuijauksilta on olla valveutunut ja perillä siitä, millaisia huijauksia on olemassa. Jos epäilet joutuneesi tekoälyhuijauksen kohteeksi, voivat alla olevat vinkit parantaa kyberturvallisuuttasi ja pitää tietosi visusti suojattuina.
Käytä VPN-yhteyttä
VPN-palveluista on iloa monessakin mielessä. Sen lisäksi että VPN-verkon avulla on mahdollista päästä käsiksi maantieteellisesti rajoitettuun viihdesisältöön, parantaa se myös netissä surffailijan turvallisuutta. Useimmiten myös ilmainen VPN tarjoaa tavalliselle netinkäyttäjälle riittävästi suojaa tekoälyä hyödyntäviä kyberhyökkäyksiä vastaan.
Keksi turvasana
Huijarit ottavat yhä useammin yhteyttä esimerkiksi puhelimitse esiintyen jonain muuna henkilönä käyttämällä tekoälyllä luotua ääntä. Tällaisia tilanteita varten turvasana on kätevä ja nopea tapa varmistaa, että langan päässä on oikeasti se henkilö, joka hän väittää olevansa.
Vahvista salasana kaksivaiheisella tunnistautumisella
Jotkut yritykset edellyttävät kaksivaiheista tunnistautumista ennen pääsyä sähköpostiin tai esimerkiksi pankkitilille. Se on tehokas tapa pysäyttää huijarit siinä tapauksessa, että salasana on syystä tai toisesta päässyt vuotamaan.
Älä koskaan anna henkilötietojasi puhelimitse
Jos saat puhelimitse yhteydenoton, jossa soittaja esittää olevansa esimerkiksi pankin, Kelan tai verotoimiston edustaja ja kysyy henkilökohtaisia tietoja jollain verukkeella, on kyseessä lähes varmasti huijausyritys. Nykyään viralliset yhteydenotot tapahtuvat lähes aina sähköisesti järjestelmässä, johon sisäänkirjautumiseksi käyttäjän on tunnistauduttava. Mikäli asia jää mietityttämään, kannattaa siinä tapauksessa päättää puhelu ja ottaa kyseiseen tahoon itse yhteyttä asianmukaista kanavaa pitkin.
Yhteenveto
Netissä on saatavilla monenlaisia yleiseen käyttöön tarkoitettuja hyödyllisiä ja yllättävän kehittyneitä tekoälytyökaluja, joista esimerkiksi ChatGPT on tullut monelle jo tutuksi. Valitettavasti kolikon kääntöpuolena niitä käyttävät myös huijarit, joille tekoäly tarjoaa mahdollisuuden tehtailla uskottavampia huijauksia kuin koskaan. Vaikka tekoälyhuijaukset ovatkin nykyään taidokkaasti toteutettuja, voi niitä opetella välttämään. Etenkin niiden yleistyessä vuosi vuodelta on tärkeämpää kuin koskaan tiedostaa yleisimmät vaaran paikat.