Vuonna 2023 Eurostatin tietojen mukaan elinajanodote palasi tai ylitti pandemiaa edeltäneet tasot 18 EU-maassa.
Torstaina Helsingin Sanomat huomautti, että Suomi oli yksi seitsemästä EU-maasta, jossa elinajanodote ei vielä ollut saavuttanut pandemiaa edeltäviä tasoja, kirjaten 81,7 vuotta verrattuna 82,1 vuoteen vuonna 2019.
Lisäksi elinajanodote ei ollut palautunut pandemiaa edeltäville tasoille Saksassa, Kreikassa, Virossa, Alankomaissa, Itävallassa ja Islannissa. Päinvastoin, Romaniassa elinajanodote vuonna 2023 oli vuoden korkeampi kuin vuonna 2019, eli 76,6 vuotta.
Mika Gissler, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL), kertoi lehdelle, että elinajanodotteen hitaan toipumisen pääsyy on korkea kuolleisuus ikääntyneiden keskuudessa koronavirusepidemian aikana, joka osui Suomeen marraskuusta joulukuuhun 2023. Tänä aikana yli 70-vuotiaiden kuolleisuus oli kolmanneksen korkeampi kuin tavallisesti.
Lisäksi Suomessa elinajanodote on parantunut pandemian pahimmasta vuodesta 2022. Gissler huomautti, että tämän vuoden alkupuolen tiedot osoittavat, että kuolleisuuden odotetaan palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle tämän vuoden aikana.
Vuonna 2022 Covid-19 johti merkittävään kuolleisuuden kasvuun Suomessa, lyhentäen miesten elinajanodotetta kuudella kuukaudella ja naisten lähes vuodella ajanjaksolla syksystä 2021 vuoden 2022 loppuun. Sitä vastoin monissa muissa EU-maissa koronavirukseen liittyvä kuolleisuus saavutti huippunsa aikaisemmin pandemian aikana.
Elinikä on arvio siitä, kuinka kauan vastasyntynyt keskimäärin elää olettaen, että nykyiset ikäryhmäkohtaiset kuolleisuusasteet pysyvät muuttumattomina koko heidän elämänsä ajan. Tämä mittari mahdollistaa kuolleisuusasteiden vertailun eri ajanjaksoina ottaen huomioon väestön ikärakenteen.
Suomessa väestön nopea ikääntyminen vaikuttaa kuolleisuusasteisiin, erityisesti pandemiaan liittyviin kuolleisuusasteisiin. Koska vanhemmilla ihmisillä on yleensä heikompi immuunivaste, he ovat alttiimpia vakaville seurauksille koronavirustartunnoissa, riippumatta rokotustilanteesta.
Helsingin Sanomat toi esiin, että vanhusten kuolemat vaikuttavat elinajanodotteeseen vähemmän kuin nuorempien ihmisten kuolemat. Gissler kertoi lehdelle, että pandemia on vaikuttanut vain vähän alle 50-vuotiaiden kuolleisuusasteisiin Suomessa.