Suomen Sanna Marinin johtama hallitus toimi vuosina 2019-2023 ja edusti merkittävää kautta maan poliittisessa elämässä. Tämä hallitus, joka tunnetaan nimellä Marinin hallitus, keskittyi edistämään tasa-arvoa, ympäristönsuojelua ja teknologista uudistusta. Koostuen viidestä eri puolueesta, hallitus pyrki luomaan inklusiivisempaa politiikkaa ja vahvistamaan sosiaaliturvajärjestelmiä. Marinin hallituksen toimikautta leimasivat sen proaktiiviset toimet vastata globaaleihin haasteisiin, kuten COVID-19-pandemiaan, jotka vaikuttivat merkittävästi Suomen kansainväliseen profiiliin.
| Muodostettu päivämäärä | 10. joulukuuta 2019 |
| Purkamispäivä | 20. kesäkuuta 2023 |
| Valtion päämies | Sauli Niinistö |
| Hallituksen päämies | Sanna Marin |
| Ministerien lukumäärä | 19 |
| Jäsenpuolueet | Sosiaalidemokraattinen puolue, Keskustapuolue, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto, Ruotsalainen kansanpuolue |
| Oppositio puolueet | Finns Party Party, Kansallinen Kokoomus, Kristillisdemokraatit, Liike Nyt, Valta kuuluu kansalle |
Marinin hallituksen pääprojektit
Sanna Marinin hallitus toteutti useita merkittäviä politiikkatoimia ja saavutti tärkeitä edistysaskeleita Suomen politiikassa:
- Ilmastopolitiikka: Hallitus sitoutui tekemään Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä. Tähän sisältyi kunnianhimoisia suunnitelmia, kuten fossiilittoman liikenteen edistäminen ja uusiutuvan energian hankkeiden tukeminen.
- Tasa-arvoinen perhevapaa: Uudistettiin perhevapaajärjestelmää tukemaan tasa-arvoisempaa vanhemmuutta ja työelämää. Uudistus mahdollisti vanhempien yhtäläiset mahdollisuudet jäädä vauva-ajaksi kotiin.
- Koulutuksen kehittäminen: Hallitus panosti erityisesti varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen ja peruskoulutuksen resurssien vahvistamiseen, mikä näkyi muun muassa opettajien määrän lisäämisenä.
- Sosiaaliturvan uudistus: Aloitti laajat valmistelut sosiaaliturvan uudistamiseksi, tavoitteena luoda joustavampi ja yksilöllisempi tukijärjestelmä.
- Työllisyyspolitiikka: Toimenpiteet työllisyyden edistämiseksi kohdistuivat erityisesti nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin, ja hallitus asetti tavoitteekseen nostaa työllisyysastetta.
- Digitaaliset palvelut ja innovaatiot: Kiihdytettiin digitaalisten palveluiden kehittämistä julkishallinnossa, mikä paransi kansalaisten pääsyä palveluihin ja tehosti hallinnon toimintaa.
- Koronaviruspandemian hallinta: Marinin hallitus sai kansainvälistä tunnustusta tehokkaista toimistaan COVID-19-pandemian aikana, joihin kuuluivat nopeat rajatoimenpiteet, testauskapasiteetin lisääminen ja rokotuskampanjan nopea käynnistäminen.
Marinin Hallituksen Kiistat
Marinin hallitus kohtasi useita kiistoja toimikautensa aikana vuosina 2019-2023. Tässä on joitakin merkittäviä asioita:
- COVID-19-rajoitukset ja niiden valvonta: Hallitusta kritisoitiin COVID-19-rajoitusten käsittelystä, erityisesti niiden johdonmukaisuudesta ja valvonnasta. Julkisen terveydenhuollon toimenpiteiden ja yksilön vapauksien välinen tasapaino oli kiistanalainen asia, ja jotkut väittivät, että rajoitukset olivat joko liian ankarat tai niitä ei sovellettu tasapuolisesti.
- Yökerhoepisodi: Sanna Marin joutui henkilökohtaisen tarkastelun kohteeksi osallistuttuaan yökerhoon altistuttuaan COVID-19-tapaukselle. Kriitikot kyseenalaistivat hänen arvostelukykynsä mahdollisesti altistaessaan muita virukselle, vaikka hän pahoittelikin ja myönsi virheensä siinä, ettei tarkistanut päivitettyjä COVID-19-ohjeita.
- Hallituksen menot: Marinin hallitusta arvosteltiin usein sen kulutuspolitiikasta. Kriitikoiden mukaan hallitus kulutti yli varojensa, erityisesti sosiaaliturvaohjelmien ja julkisen sektorin investointien osalta, mikä herätti huolia kansallisesta velkatasosta.
- Taloudellisten haasteiden käsittely: Taloudelliset haasteet, kuten työttömyyden nousu ja talouden laskusuhdanne pandemian aikana, olivat merkittäviä ongelmia. Osaoppositio kritisoi hallitusta siitä, ettei se tehnyt tarpeeksi yritysten tukemiseksi ja taloudellisten tukitoimien toteuttamisessa viivästyi.
- Ulkopolitiikan kannat: Jotkut Marinin ulkopolitiikan päätökset, erityisesti ne, jotka liittyivät Venäjään ja NATO:on, olivat kiistanalaisia. Hallituksen kanta puolustusmenojen lisäämiseen ja aktiivisempaan osallistumiseen NATO:n harjoituksissa sai sekä tukea että kritiikkiä ottaen huomioon Suomen perinteisesti puolueettoman politiikan.
- Sosiaalipoliittiset keskustelut: Hallituksen edistykselliset sosiaalipolitiikat, mukaan lukien translain uudistukset ja muut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymykset, herättivät keskustelua. Vaikka monet pitivät näitä edistyksellisinä askeleina, konservatiiviset ja jotkut uskonnolliset ryhmät usein vastustivat näitä muutoksia, väittäen, että ne olivat liian nopeita ja niitä ei ollut riittävästi julkisesti keskusteltu.