Helsingin Sanomien mukaan yleinen arvonlisäverokanta saattaa nousta 24,0 prosentista 25,5 prosenttiin jo tänä vuonna.
Päivittäinen sanomalehti raportoi eilen illalla nimettömiin lähteisiin viitaten, että hallitus on sopinut yleisen verokannan nostamisesta 1,5 prosenttiyksiköllä budjetti-istuntonsa ensimmäisenä päivänä.
Lisäksi Iltalehti ja Ilta-Sanomat raportoivat maanantaina veronkorotuksesta omiin lähteisiinsä perustuen.
Alennettuja arvonlisäverokantoja, joita sovelletaan esimerkiksi kirjoihin ja elintarvikkeisiin, ei kuitenkaan muuteta.
Koska arvonlisävero koskee lähes kaikkia tavaroita ja palveluita, standardikannan nostaminen 24,0 prosentista 25,5 prosenttiin odotetaan lisäävän verotuloja noin miljardilla eurolla vuodessa, Valtiovarainministeriön arvioiden mukaan. Tämä veronkorotus on hallituksen merkittävin toimenpide pyrkimyksessä saavuttaa kolmen miljardin euron säästöt ja veronkorotukset kehysriihen aikana, kertoo Helsingin Sanomat.
Pääministeri Petteri Orpo (Kok) mainitsi ennen istunnon alkua eilen aamulla, että hän odottaa neuvotteluiden olevan haastavia, mutta korosti hallituksen toiminnan välttämättömyyttä kansallisen velkakehityksen kääntämiseksi tai talouden vakavan laskun kohtaamiseksi.
Kehysriihi päättyy tänään.
Helsingin Sanomat raportoi, että vaikka aikataulusta sopiminen on vielä epävarmaa, odotetaan, että korotus astuu voimaan viimeistään ensi vuoden alussa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (PS) on vaatinut, että korotus toteutetaan merkittävästi ennen vuoden loppua verotulojen lisäämiseksi ja varmistamiseksi, ettei hallitus laukaise Euroopan unionin liiallisen alijäämän menettelyä.
Tämä menettely voidaan käynnistää, jos jäsenvaltio ylittää tai on vaarassa ylittää kolmen prosentin alijäämärajan bruttokansantuotteestaan, tai jos jäsenvaltion velka ylittää tai on vaarassa ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ilman tyydyttävää suunnitelmaa suhteen vähentämiseksi.
Tällä hetkellä Suomessa ruokaan, eläinrehuun ja ravintola- ja ateriapalveluihin kohdistuu 14 prosentin arvonlisävero. Alin verokanta, joka on 10 prosenttia, koskee tuotteita kuten lääkkeitä, kirjoja, lehtiä ja sanomalehtiä, liikuntapalveluita, majoitus- ja henkilöliikennepalveluita sekä kulttuuri- ja viihdetapahtumia.
Viimeksi mainitusta ryhmästä kaikkia tuotteita paitsi lehtiä ja sanomalehtiä odotetaan verotettavan 14 prosentin verokannalla alkaen vuodesta 2025, hallituskoalition neuvottelujen päätöksen seurauksena.
Tanskassa ja Ruotsissa yleinen arvonlisäverokanta on 25 prosenttia. Vuonna 2022 Unkarilla oli EU-maiden korkein yleinen ALV-kanta, 27 prosenttia.
Asiantuntijat kertoivat Helsingin Sanomille viime viikonloppuna, että arvonlisäverokannan korottaminen on tehokas keino lisätä verotuloja.
“Arvonlisäverokannan nostaminen on melko luotettava tapa kasvattaa verotuloja, koska se vaikuttaa laajaan joukkoon tuotteita ja palveluita. Se vaikuttaa ensisijaisesti työhön, mikä näkyy palkkojen ostovoiman laskuna. Toisaalta se vaikuttaa varallisuuteen, kun kyseinen varallisuus käytetään,” selitti Niku Määttänen, Helsingin yliopiston taloustieteen professori.
Tuomas Kosonen, tutkimusprofessori VATT Taloustutkimus -instituutissa, kertoi lehdelle, että vaikka arvonlisäveron korotukset kohdistuvat pääasiassa matalatuloisiin kotitalouksiin, ne tuottavat silti merkittävää verotuloa vain vähäisellä vaikutuksella taloudelliseen toimintaan. “Se tuottaa huomattavaa verotuloa, ja sen vaikutus taloudelliseen toimintaan on suhteellisen pieni, koska kokonaiskulutus pysyy vakiona,” hän huomautti.