Suomi

Suomalaiset oikeusammattilaiset ja tuomaristo vaativat poliittisen vaikutuksen tutkimista

Suomen Lakimiesliitto hakee selkeyttä poliittisen vaikutusvallan rajoista raporttien mukaan oikeusministeri Leena Merin (PS) toimista, kertoo YLE.

Helsingin Sanomat raportoi maanantaina, että Meri on sekaantunut komitean toimintaan, joka on perustettu pohtimaan keinoja oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseksi.

Oikeusministeriön nimittämä työryhmä asetettiin alun perin laatimaan lakiehdotusta, joka sisältäisi säädökset tuomioistuinten, tuomareiden ja syyttäjien riippumattomuudesta perustuslaissa. Meri kuitenkin ohjeisti työryhmää esittämään ehdotuksensa muistion muodossa lakiehdotuksen sijaan, mikä käytännössä esti hallitukselta muodollisen ehdotuksen tekemisen näistä säädöksistä vaalikauden loppuun mennessä.

Iltalehti puolestaan raportoi viime viikonloppuna, että ministeri on lakkauttanut työryhmän, joka oli nimetty laatimaan muutoksia rikoslakiin EU:n rasisminvastaisen kehyksen noudattamiseksi. Raporttien mukaan Meri lakkautti työryhmän sen jälkeen, kun sen puheenjohtaja oli kieltäytynyt hänen pyynnöstään vaihtaa yksi jäsenistä.

Sanomalehti raportoi eilen, että hän on myös yrittänyt hidastaa lakiehdotusta, joka tekisi holokaustin kieltämisen rikolliseksi.

Tiistaina eduskuntatalossa lyhyesti kommentoidessaan Meri kiisti väitteet, että holokaustin kieltämisen kriminalisoiva lakiehdotus olisi jumissa hänen pöydällään, kutsuen tällaisia raportteja epätarkoiksi. Hän ilmaisi huolensa tällaisten keskustelujen aloittamisesta.

“Hallitus on sitoutunut oikeuslaitoksen suojelemiseen, kuten kehyspäätöksistämme näkyy. Olemme tukeneet syyttäjiä, rajavartijoita ja tuomareita. Pitkän urani lakimiehenä ja tuomarina ansiosta arvostan todella työtä,” hän vastasi.

YLE raportoi tiistaina, että äskettäiset mediakertomukset ovat herättäneet huolta eri intressiryhmissä.

Tuula Linna, Suomen Lakimiesliiton puheenjohtaja, ilmaisi julkiselle yleisradioyhtiölle huolensa siitä, miten eri ministerit näkevät lainvalmistelun ja poliittisen ohjauksen suhteen. Hän tunnusti, että poliittinen ohjaus on tavallinen osa lainsäädäntöprosessia, mutta korosti, että päättäjien tulisi välttää sitä kunnes lakiehdotus on avattu julkiselle kommentointikierrokselle.

“Uskomme, että tehokas lainvalmistelu edellyttää […] että eri intressiryhmät ja asiantuntijat kuullaan ennen kuin luonnos avataan kommentoitavaksi. Poliittinen ohjaus, vaikka se onkin täysin sallittua, tulisi tapahtua vasta palautteen antokierroksen jälkeen,” Linna totesi.

Hän selvensi, että tämä menetelmä varmistaa, että poliittisen ohjauksen vaikutukset ovat näkyvissä, mikä mahdollistaa lainsäätäjien tarkastella ja antaa palautetta lainsäädäntöprosessista. Jos ministeri päättää jättää huomiotta työryhmän suosituksen tai palautteen kommenttikierrokselta, hänen on toimittava avoimesti ja otettava vastuu poliittisista seurauksista.

Lisäksi Suomen Tuomariliitto vaatii riippumatonta tutkimusta poliittisesta vaikutusvallasta.

Eilen julkaistussa lehdistötiedotteessa yhdistys väitti, että oikeusjärjestelmän riippumattomuus on uhattuna, kuvaillen päätöstä muuttaa tuomioistuimien ja syyttäjien riippumattomuuden arvioimiseksi perustetun työryhmän mandaattia “erittäin huolestuttavaksi.”

Näiden toimien katsotaan merkittävästi heikentävän Suomen mainetta oikeusvaltioperiaatteiden johtavana puolestapuhujana.

Suomen Tuomariliitto kiinnitti huomiota ristiriitaan päätöksessä olla ehdottamatta perustuslaillisia turvakeinoja tuomioistuinten ja syyttäjien riippumattomuuden varmistamiseksi ja hallitusohjelmassa esitetty sitoumus demokraattisen oikeusvaltion tulevaisuuden vahvistamiseksi.

Perustuslaillista muutosta pidetään keinona estää autoritaarisille taipumuksille alttiin hallituksen kykyä heikentää oikeusjärjestelmän riippumattomuutta.