ILMO KESKIMÄKI, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL), on ilmaissut huolensa äskettäin esitettyjen hallituksen terveydenhuollon rahoitusleikkauksia koskevien suunnitelmien näennäisesti kiireisestä luonteesta.
“Näitä ei ole perusteellisesti tarkasteltu,” hän julisti YLE A-studiossa keskiviikkona.
Keskimäki väitti, että ehdotusten tietyt osat viittaavat siihen, että hallitus ei ehkä ole tietoinen omista päätöksistään kehysistunnossa, korostaen ajatusta poistaa “esteettisyyttä hipovat plastiikkakirurgiset toimenpiteet” erikoisterveydenhuollon palveluvalikoimasta.
Virve Koljonen, plastiikkakirurgian professori Helsingin yliopistossa, kertoi Helsingin Sanomille viime torstaina, että julkisella sektorilla ei tehdä pelkästään esteettisiä plastiikkakirurgisia toimenpiteitä; keskitytään vain rekonstruktiivisiin ja korjaaviin toimenpiteisiin.
“Käsittelemme aina taustalla olevaa sairautta. Lisäksi noudatamme kansallisesti vahvistettuja kriteerejä,” hän sanoi päivälehdelle.
Yleisesti ottaen julkisen erityisterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluvalikoiman supistamisen arvioidaan säästävän 170 miljoonaa euroa.
Keskimäki ilmaisi keskiviikkona vastustuksensa keskusteluille hoitosuuntaviivojen muuttamisesta, korostaen, että nämä suuntaviivat perustuvat tieteelliseen tutkimukseen, jota ei pitäisi muuttaa poliittisin päätöksin.
“Ei ole perustetta tällaiselle yksityiskohtaiselle sekaantumiselle,” hän huomautti.
Suomen hallitus kokoontui viime viikolla kauan odotettuun kehysistuntoonsa kehittääkseen lisästrategioita budjettivajeen paikkaamiseksi. Se päätti leikata terveydenhuollon kustannuksia esimerkiksi lopettamalla yöaikaiset päivystyspalvelut ja ympärivuorokautisen valmiuden leikkauksiin viidessä sairaalassa, tavoitteena säästää noin 30 miljoonaa euroa.
Nämä päätökset ovat herättäneet huolta myös lääkäreissä.
Sunnuntaina Helsingin Sanomat raportoi, että Suomen Lääkäriliitto on ilmaissut huolensa hallituksen ehdotuksesta pidentää hoitotakuun kestoa kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen, todeten, että tämä muutos käytännössä mitätöisi takuun.
Hoitotakuu määrittää enimmäisajan, jonka potilaat voivat joutua odottamaan ei-kiireellistä hoitoa ensikontaktin ja hoitotarpeen arvioinnin jälkeen. Aikaisempi hallitus lyhensi takuuaikaa kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon perustellen, että nopeampi pääsy hoitoon olisi kustannustehokkaampaa, koska se estäisi terveydentilan heikkenemisen.
Suomen Lääkäriliitto huomautti, että hallitus suunnittelee nostavansa yksityisen lääketieteellisen hoidon korvauksia 500 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027.
Se väitti, että tämä toimenpide on täydellinen käänne yksityissektorin osalta. Vaikka viime vuosina julkisia terveydenhuoltopalveluja on ulkoistettu yksityisille palveluntarjoajille, kehysistunnossa tehdyt päätökset merkitsevät vielä selkeämpää muutosta: hallitus nyt subventoi yksityisiä palveluja julkisten palvelujen kustannuksella.
Tämä käänne ei ole synnyttänyt merkittävää julkista keskustelua, totesi pettymyksensä Helsingin Sanomille Jukka Mattila, Suomen Lääkäriliiton poliittisten asioiden johtaja.
Hallitus on laskenut, että hoitotakuun pidentämällä se voi leikata hyvinvointialueiden rahoitusta 132 miljoonalla eurolla. Tammikuusta 2023 lähtien nämä alueet ovat olleet vastuussa pelastuspalveluiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Suomessa.
Mattila ehdotti, että lomautukset ja irtisanomiset ovat ainoita keinoja vähentää kustannuksia hoitotakuun alla, mikä johtaisi palveluiden heikkenemiseen ja odotusaikojen pitenemiseen.
“Hyvinvointialueet saavuttivat kiitettävän tason melko nopeasti tarjotessaan pääsyn hoitoon kahden viikon kuluessa, ja nyt tätä edistystä ollaan vaarantamassa. Toivon, että näin ei käy,” hän kommentoi lehdelle.
Mattila perusteli, että hoitotakuun laajentaminen, yksityisen terveydenhuollon kustannusten kasvavat korvaukset ja paikallispalvelujen vähentäminen yhdessä oikeuttavat kansalaisten epävarmuuden julkisen terveydenhuollon tulevaisuudesta Suomessa.
Lisäksi terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lääkärit, ovat odottaneet hallituksen lunastavan lupauksensa perusterveydenhuollon vahvistamisesta.
Äskettäin paljastetut ehdotukset kuitenkin liikkuvat päinvastaiseen suuntaan, heikentäen luottamusta järjestelmään.
Viime viikolla vastaavia huolia ilmaisi Liina-Kaisa Tynkkynen, THL:n vanhempi tutkija. Tynkkynen kritisoi kolmen kuukauden tavoiteaikaa perusterveydenhuollossa hyväksymättömänä Helsingin Sanomien haastattelussa viime torstaina.
“Tämä on jälleen yksi hallituksen toimenpide, joka erityisesti vaikeuttaa tilannetta perusterveydenhuollossa hyvinvointialueilla. Samalla hallitus lisää korvauksia yksityiselle terveydenhuollolle, mikä on mielestäni erittäin ongelmallista näissä olosuhteissa.” Tynkkynen uskoi, että sairaalaverkon päätökset ovat perusteltuja, ottaen huomioon, että sairaalat ja erikoisterveydenhuolto ovat välttyneet merkittäviltä budjettileikkauksilta toisin kuin perusterveydenhuolto.