Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto arvioi, että Euroopan keskuspankki (EKP) tulee laskemaan ohjauskorkoaan uudelleen lähiviikkoina pidettävässä kokouksessaan, ja vastaavia ennusteita ovat esittäneet myös muut asiantuntijat.
Joulukuussa EKP:llä on niin sanottu suuri kokous, jossa päivitetään talous- ja inflaatioennusteet. Tällöin odotetaan myös uutta koronlaskua, mikä tarkoittaisi kahta koronlaskua loppuvuoden aikana. Kuusiston mukaan koronlaskut voivat jatkua vielä ensi vuonna, kun talouden näkymät euroalueella pysyvät heikkoina ja inflaatiopaineet vähenevät. Tämä antaa keskuspankille mahdollisuuden nopeampiin päätöksiin kuin aiemmin arvioitiin.
Euriborkorot, erityisesti 12 kuukauden euribor, ovat ennustettavasti laskussa. Kuusisto arvioi, että pitkäaikainen euribor laskee nopeammin kuin lyhyet korot, mikä kuvastaa EKP:n ohjauskoron muutoksia. OP Ryhmän vanhempi ekonomisti Tomi Kortela uskoo, että EKP voi jo lähiviikkoina laskea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä, ja seuraavat laskut jaetaan tasaisesti neljännesvuosittain. Kortelan mukaan syksyllä 2025 ohjauskorko voisi olla hieman yli kahden prosentin tasolla.
Kortela kuitenkin varoittaa, että geopoliittiset riskit, kuten Lähi-idän kriisin kärjistyminen ja öljyn hinnan jyrkkä nousu, voivat hidastaa koronlaskuja. Öljyn hinnan nousu kiihdyttäisi inflaatiota, mikä saattaisi estää koronlaskujen jatkumisen.
Asuntomarkkinoilla koronlasku on odotettavissa oleva positiivinen tekijä, vaikka vielä merkittäviä muutoksia ei ole nähty. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan vanhojen asuntojen ja rivitalojen kauppamäärät kasvoivat elokuussa 15 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Kortela arvioi, että asuntomarkkinoiden elpyminen jatkuu, ja asuntojen hinnat voivat ensi vuonna nousta noin kolme prosenttia. Tämä nousu perustuu odotukseen, että korot laskevat, vaikkei niiden uskotakaan palaavan nollatasolle, vaan asettuvan noin kahden prosentin tasolle.
Pandemia vaikutti markkinoihin monin tavoin: koronakaudella ajateltiin, etteivät korot nouse ainakaan lähitulevaisuudessa, ja suurten asuntojen kysyntä kasvoi äkillisesti. Sijoittajat ostivat myös asuntoja aktiivisesti pandemian aikana.
Vaikka asuntomarkkinoiden elpyminen on hidasta, odotukset koronlaskuista antavat toiveita markkinoiden piristymisestä tulevina kuukausina. Näitä taloudellisia ja markkinatrendejä seurataan tarkasti eri medioissa, kuten Radio Suomen Päivässä, ja EKP:n päätösten vaikutuksia arvioidaan edelleen.