Pääministeri Petteri Orpon (KOK) hallitus on aloittanut toimet merkittävien uudistusten tekemiseksi Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä.
Helsingin Sanomat paljasti perjantaina, että uudistuksen tavoitteena on yhdistää erilaiset sosiaaliturvaetuudet väliaikaisesti nimettyyn yleistukeen, luoden selkeämmän järjestelmän, joka tarjoaa parempia työhön kannustimia etuuksien saajille.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (KOK) kertoi lehdelle, että “merkittävä” uudistus suunnitellaan parlamentaaristen puolueiden yhteistyökomitean toimesta ja toteutetaan vaiheittain.
“Ensimmäisessä vaiheessa suunnitelmana on yhdistää työmarkkinatuki ja peruspäiväraha yhdeksi yleiseksi etuudeksi vuodesta 2026 alkaen,” hän huomautti. “Tavoitteenamme ensimmäisessä vaiheessa on mahdollistaa sekä yleisen etuuden että asumistuen hakeminen samalla lomakkeella.”
Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat erillisiä työttömyysetuuksia, jotka eivät mene päällekkäin, kummankin bruttokuukausiarvon ollessa noin 800 euroa. Peruspäivärahaa myönnetään työttömille henkilöille, joilla on riittävä työhistoria ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttavaksi, mutta jotka eivät ole työttömyyskassan jäseniä. Sitä vastoin tuki on saatavilla työttömille henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja kumpaankaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan tai päivärahaan.
Etuisuuksissa on vain pieniä eroja, kuten Helsingin Sanomat huomautti. Esimerkiksi työmarkkinatukea voidaan alentaa henkilöille, jotka asuvat vanhempiensa luona, riippuen vanhempien tuloista, toisin kuin peruspäivärahassa.
Liisa Siika-aho, sosiaali- ja terveysministeriön valmistelutyöstä vastaava virkamies, selitti lehdelle, että etuuksien pääasiallinen ero on niiden enimmäiskelpoisuusaika: peruspäivärahaa voi saada 300–500 päivää, kun taas tuelle ei ole määriteltyä enimmäiskelpoisuusaikaa.
Tämän seurauksena monet työttömät siirtyvät peruspäivärahasta työmarkkinatukeen 300–500 päivän jälkeen. Jotkut ovat saaneet tukea jopa vuosikymmeniä, Siika-aho totesi.
“Aluksi meidän on arvioitava, pitäisikö yleiselle etuudelle asettaa aikaraja. Jos raja asetetaan, meidän on ymmärrettävä, mitä se tarkoittaa,” hän selitti, huomauttaen, että valmistelutyö on vasta alussa ja saattaa päätyä siihen, ettei etuudelle määritellä kiinteää kestoajan rajaa.
Grahn-Laasonen mainitsi, että hallitus aikoo toteuttaa uudistuksen vaiheittain välttääkseen maksukatkokset ja muut ongelmat, tavoitteenaan laajempi sosiaaliturvajärjestelmän uudistus. Tulevat vaiheet pyrkivät yhdistämään muita perusetuuksia sekä toimeentulotuen ja asumistuen yleiseen etuuteen.
Näin ollen hallituksen tavoitteena on kehittää sosiaaliturvajärjestelmä, joka on läpinäkyvä, kannustaa työntekoon ja jossa etuudet vähenevät suhteessa ansaittuihin tuloihin.
“Uskon todella, että meillä on mahdollisuus edetä merkittävästi uudistuksen kanssa. Kuitenkin uskon, että tulevissakin vaalikausissa on tehtäviä käsiteltävänä,” hän kommentoi kysyttäessä laajan uudistuksen toteuttamisen mahdollisuudesta nykyisen vaalikauden loppuun mennessä.
Siika-aho korosti myös, että toimeentulotuen ja asumistuen yhdistäminen yleiseen etuuteen on erittäin monimutkainen ja yksityiskohtainen tehtävä. Haasteista huolimatta hän toi esille, että korkeat tavoitteet ovat perusteltuja, koska yhtenäinen hakuprosessi voisi parantaa merkittävästi sosiaaliturvan saajien tilannetta.
“Hakulomake arvioi hakijoiden tilanteen heidän vastaustensa perusteella ja määrittää, ovatko he oikeutettuja myös asumistukeen. Tämä mahdollistaa asumistuen hakemisen samanaikaisesti.”
Siika-aho korosti, että tavoitteena on varmistaa, etteivät hakijat tarvitse syvällistä ymmärrystä sosiaaliturvajärjestelmästä selvittääkseen, mihin etuuksiin he ovat oikeutettuja.
Kansallinen Kokoomus ja Kristillisdemokraatit ovat molemmat asettaneet pitkän aikavälin tavoitteeksi siirtyä sosiaaliturvajärjestelmään, joka perustuu yleiseen etuuteen, samankaltaisesti kuin Iso-Britannian Universal Credit, joka alkoi korvata kuusi etuutta vuonna 2013. Iso-Britanniassa tämä uudistus on kuitenkin leikannut heikoimmassa asemassa olevien etuuksia, mikä on johtanut kodittomuuden ja lapsiköyhyyden lisääntymiseen, kertoi Helsingin Sanomat.
Universal Creditin käyttöönotto alkoi vuonna 2013 ja sen odotetaan valmistuvan vuoteen 2024 mennessä.