23-vuotias nainen on oikeudenkäynnissä syytettynä koulusurman suunnittelusta kahden vuoden ajan, ja oikeudenkäynti alkoi Pohjanmaan käräjäoikeudessa Vaasassa maanantaina 27. toukokuuta.
Häntä syytetään useista rikoksista, jotka koskevat törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelua. Syyttäjien mukaan hänellä oli hyvin kehitetty suunnitelma toteuttaa kouluammuskelu Isokyrössä, Pohjanmaassa, maaliskuun puolivälissä.
Helsingin Sanomat kertoi, että avauspuheenvuoroissa syyttäjä korosti, että syytetty oli ostanut pistoolin, tutkinut aikaisempia kouluampumisia, valinnut kohteensa ja kuvannut videoita selittääkseen motiivejaan ja näkemyksiään. Yksi video kuvattiin juuri ennen kuin hän saapui kouluun, varustautuneena pistoolilla, seitsemällä ladatulla lippaalla, 190 luodilla, asevyöllä, nopealaturilla, kuulosuojaimilla ja polttopullolla.
Hän luopui suunnitelmastaan vasta saavuttuaan kouluun ja huomattuaan, että oppilaat olivat liian nuoria ollakseen sopivia kohteita.
Helsingin Sanomat raportoi maanantaina, että valvontakameran kuvat näyttivät naisen siirtyvän koulun pysäköintialueelta pääsisäänkäynnille kello 10.52 tiistaiaamuna maaliskuussa. Kahdeksan minuuttia myöhemmin hänet tallennettiin jälleen kameroille kävelemässä koulun alueella.
Syyttäjä vaatii epäillylle enintään seitsemän vuoden vankeusrangaistusta ja hänen sotilasarvonsa menettämistä. Lisäksi hänen tulisi käydä psykologisessa arvioinnissa.
Puolustus pääosin hyväksyi kertomuksen, mutta korosti, että syytetty luopui suunnitelmastaan vapaaehtoisesti nähtyään oppilaat ja saatuaan puhelun sukulaiselta. He huomauttivat, että syytetty oli alkanut kyseenalaistaa suunnitelmaansa jo maaliskuun alussa.
Siksi he väittivät, että syytteet törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta tulisi hylätä.
Poliisi sai tiedon hänen suunnitelmistaan, kun hän oli koululla sosiaalisen median seuraajan ilmoitettua nähtyään videon, jonka hän oli ladannut ylös ammuskelupäivänä. Poliisi otti hänet kiinni hieman ennen kello yhtä iltapäivällä, kun hän oli palaamassa kotiin koululta.
Syyttäjä huomautti, “Jos hän olisi painanut liipaisinta, hänellä olisi ollut mahdollisuus tehdä monenlaisia tekoja koulussa.”
Vaikka nainen oli hankkinut pistoolin laillisesti huviammuntaa varten, syyttäjä väitti, että se oli hankittu nimenomaan juonen toteuttamiseksi. Syyttäjä vertasi tapausta myös aikaisempiin kouluampumisiin, huomauttaen samankaltaisista taustavaikuttimista, kuten koetusta vääryydestä ja väkivallan ihannoinnista.
“Mielentila muuttuu uskomaan, että näin aloitetaan keskustelu. Todellisuudessa uhrit ovat satunnaisesti valittuja oppilaita, jotka menivät sinä aamuna kouluun. Heillä ei ole mitään tekemistä laajempien eksistentiaalisten huolien kanssa, paitsi hyökkääjän mielessä,” he kuvasivat.
Syyttäjä korosti useita naisen julkaisemien videoiden ja kirjoitusten piirteitä, erityisesti hänen videolla esittämäänsä lausuntoa, jossa hän ilmaisi tyytyväisyytensä, jos onnistuisi “poistamaan muutaman TikTokerin.”
“He huomauttivat, “Tämä viesti heijastaa sitä, mitä olemme nähneet muissa kouluammuskeluissa. Keskusasia tässä oikeudenkäynnissä on, voidaanko tällainen teko peruuttaa.”
Syytetty julkaisi kattavan manifestin, jonka tarkoituksena oli syyttäjän mukaan tuoda esiin maailmanlaajuisia ongelmia ja selittää, miksi ihmiset tekevät kouluampumisia. Esimerkiksi hän ilmaisi halveksuntansa pinnallisia ja hyödyttömiä ihmisiä kohtaan ja tuomitsi kulutuksen, itsekkyyden ja individualismin ympäristön tuhoamisen syiksi.
“Jos siihen tulisi, harvat ansaitsisivat pelastua. Yritin pitää ihmisistä, mutta sitten tajusin, ettei minulla ollut syytä,” hän totesi.