Helsingin Sanomien mukaan Suomessa suurten yhtiöiden 15 prosentin minimiverokannan käyttöönoton odotetaan kasvattavan yhtiöverotuloja noin 10 prosenttia.
OECD julkaisi maanantaina työpaperin, jossa ennustetaan, että tämä toimenpide vähentää yritysvoittojen siirtämistä alhaisemman yhtiöverokannan maihin puoleen, sillä yhtiöverokantojen väliset erot arvioidaan supistuvan noin 30 prosenttia.
Seurauksena maailmanlaajuiset yhtiöverotulot kasvavat arviolta 6–8 prosenttia, mikä vastaa 142–175 miljardin euron lisäystä yhtiöverotuloihin.
Minimiverokanta kohdistuu pääasiassa suuriin konserneihin, joiden vuotuinen liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa. Useimmat alueet ottavat käyttöön minimikannan säätämällä lisäkansallisen veron.
Suomessa uudistus koskee noin 50–60 yritystä, mukaan lukien jopa 20, jotka toimivat yksinomaan maan sisällä. Tämän odotetaan kasvattavan vuotuista yhtiöverotuloa noin 700 miljoonalla eurolla 7,7 miljardiin euroon.
Anita Isomaa, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) veroasioiden johtaja, muistutti maanantaina Helsingin Sanomille, että OECD:n alkuperäinen tarkoitus oli asettaa minimivero vain maailmanlaajuisesti toimiville konserneille. EU:n käyttöön ottamien minimiyhtiöverosääntöjen myötä soveltamisalan laajennus tapahtui 1. tammikuuta.
“Vähimmäisveroasteen käyttöönotto edustaa voittoa maailmanlaajuisen verotuksen alalla. Tämä kävi ilmi jo edellisenä kesänä. Viime heinäkuussa OECD ennusti, että vuoteen 2025 mennessä lähes 90 % suurista yrityksistä kuuluisi tämän veron piiriin,” hän huomautti sanomalehdelle.
Vaikka ei ole tunnistettu, että yksikään suomalainen yritys olisi vastustanut vähimmäisverokantaa, tämän muutoksen tuomat sääntelytaakat ja kulut ovat herättäneet huolta yrityksissä, kuten Isomaa on huomauttanut.
“Yritykset eivät ole huolissaan veron maksamisesta tai verotukseen liittyvistä asioista, vaan järjestelmän ennennäkemättömästä laajuudesta ja monimutkaisuudesta,” hän totesi.
Suomalaiset yritykset joutuvat tekemään ensimmäiset ilmoituksensa vähimmäisyhtiöverosääntöjen mukaisesti vuonna 2026. Jotkut ovat edelleen huolissaan siitä, voidaanko monimutkaista järjestelmää soveltaa tavalla, joka varmistaa niiden toimivan sääntöjen mukaisesti.
“Toivomme, että riidanratkaisuun, ehkäisyyn ja oikeudelliseen varmuuteen puututaan,” hän sanoi.
Koska Suomen verohallinto ei vielä pysty antamaan ennakkopäätöksiä vähimmäisverokantaa koskeviin käytäntöihin liittyen, yritykset toivovat, että hallinnolla on riittävästi resursseja tarjota neuvoja ja ohjausta.