Yhden vuoden Euribor nopea lasku kesän ja alkusyksyn aikana on saanut monet asuntovelalliset pohtimaan viitekoron vaihtoa. Esimerkiksi ne, jotka ovat sitoneet asuntolainansa kolmen kuukauden Euriboriin, harkitsevat nyt siirtymistä takaisin 12 kuukauden Euriboriin, koska se on tällä hetkellä edullisin vaihtoehto.
Yhden vuoden ja kolmen kuukauden Euribor välinen ero on kasvanut historiallisen suureksi. Torstaina yhden vuoden Euribor laski 2,93 prosenttiin, kun taas kolmen kuukauden Euribor oli 3,48 prosenttia.
Mitä viitekoron vaihtaminen maksaa?
Selvittääksemme viitekoron vaihtamiseen liittyviä kustannuksia kysyimme kolmelta suurimmalta asuntolainanantajalta.
- OP-ryhmä: Lainan viitekoron muuttaminen koron tarkistuspäivänä maksaa 200 euroa. Jos vaihto tehdään muuna päivänä, siitä aiheutuu lisäkustannuksia, joiden suuruus riippuu jäljellä olevan lainan määrästä. Pienemmistä lainoista kustannukset ovat pienet, mutta suuremmissa lainoissa ne voivat olla huomattavasti korkeammat.
- Nordea: Viitekoron vaihtaminen verkkopankissa tai mobiilipankissa maksaa 250 euroa. Jos muutos tehdään asiakaspalvelun kautta – puhelimitse, toimistolla tai viestitse – kustannus on 300 euroa.
- Danske Bank: Vuoden 2020 jälkeen myönnetyissä lainoissa viitekoron muuttaminen maksaa 100 euroa. Aikaisemmin myönnetyissä lainoissa kustannukset riippuvat asiakkaan etutasoista, mutta tuotemuutokseen liittyvä viitekoron muutos on ilmainen.
Kannattaako korkoa vaihtaa nyt?
Viitekoron vaihtamista harkitessa on tärkeää punnita kustannukset ja mahdolliset säästöt koronmaksuissa tarkasti. Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta toteaa, että jotkut lainanottajat reagoivat nopeasti koronvaihteluihin, erityisesti ne, joiden lainat on sidottu lyhyempiin korkoihin, kuten kolmen tai kuuden kuukauden Euriboriin. Hän huomauttaa, että 12 kuukauden Euribor viimeaikainen lasku on lisännyt kiinnostusta.
Eloranta selittää: “12 kuukauden Euribor ei ole vain halvin vaihtoehto tällä hetkellä, vaan se tarjoaa myös enemmän vakautta ja helpottaa talouden ennustamista. Moni velallinen kokee pidemmän viitekoron turvallisemmaksi.”
Danske Bankin henkilöasiakaslainojen johtaja Sari Takala painottaa, että viitekoron valinnassa tulee huomioida oma riskinsietokyky. “Asuntovelallinen, joka hakee vakautta asumiskuluihin, saattaa suosia 12 kuukauden Euriboria. Jos taas koronlasku johtaisi merkittäviin säästöihin – esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa 200 000 euron lainassa – voi viitekoron vaihtamista harkita, jos vaihtokustannukset eivät syö säästöjä.”
Mihin suuntaan korot liikkuvat?
Asiantuntijoiden mukaan lyhytaikaiset korot, kuten kolmen kuukauden Euribor, eivät todennäköisesti nouse merkittävästi lähitulevaisuudessa. Eloranta huomauttaa, että lyhyiden korkojen nousu johtuu niin sanotusta “käänteisestä korkokäyrästä”, jossa lyhytaikainen lainaaminen tulee kalliimmaksi kuin pidempi yhden vuoden Euribor.
Takala lisää, että Euroopan keskuspankin koronlaskujen alkuvaiheessa 12 kuukauden Euribor on yleensä matalammalla tasolla. “Mitä enemmän koronlaskuja tulee, sitä nopeammin myös kolmen kuukauden Euribor alkaa laskea, ja tilanne voi kääntyä toisinpäin.”
OP-ryhmän henkilöasiakasrahoituksen ja asumispalveluiden johtaja Satu Nurmi on samaa mieltä siitä, että asiakkaat yleensä valitsevat viitekoron, joka on halvin sillä hetkellä. “Tällä hetkellä asiakkaat haluavat siirtyä kolmen kuukauden Euriborista 12 kuukauden Euriboriin. Jos korkoennusteet pitävät paikkansa, viitekorot saattavat kääntyä jälleen toiseen suuntaan ensi vuonna,” hän sanoo.
12 kuukauden Euribor on yhä suosituin uusissa lainoissa
Uusissa asuntolainoissa 12 kuukauden Euribor on tällä hetkellä suosituin viitekorko. Takalan mukaan sen osuus uusista lainoista oli syyskuun alussa 84 prosenttia, kun heinä-elokuussa osuus oli noin 80 prosenttia. OP-ryhmän Nurmi toteaa samanlaisen trendin, jossa asiakkaat valitsevat 12 kuukauden Euribor sen alhaisen koron vuoksi.
Eloranta taas huomauttaa, että vaikka kiinteän koron kysyntä on edelleen vähäistä, ne asiakkaat, jotka aikoinaan sitoutuivat siihen, ovat hyötyneet merkittävästi. “Suomi on ainutlaatuinen markkina-alue korkojen suhteen verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, joissa kiinteät korot ovat yleisempiä.”