Suomen taloudelliset näkymät ovat merkittävästi heikentyneet tämän vuoden toisella puoliskolla.
Tiistaina Suomen Pankki tarkisti talousennusteitaan alaspäin tälle ja ensi vuodelle, korostaen talouskasvun hidastumista odotettua hitaammin tämän vuoden loppua kohti ja lähes täydellistä merkkien puutetta, jotka viittaisivat nopeaan elpymiseen.
Raportin mukaan Suomen talouden ennustetaan supistuvan 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja 0,2 prosenttia vuonna 2024. Nämä luvut ovat 0,3 ja 0,4 prosenttiyksikön alenemisia verrattuna syyskuussa julkaistuihin ennusteisiin.
Suomen Pankin talousennustamisen johtaja Meri Obstbaum ilmoitti, että ennuste heijastaa talouskasvun hidastumista sekä euroalueella että Ruotsissa. Taantuman odotetaan vaikuttavan erityisesti teollisuus- ja asuntorakentamisen aloihin, joilla on merkittävä rooli Suomen taloudessa.
Tämän seurauksena hän selitti lehdistötilaisuudessa, että taantuman odotetaan jatkuvan, mikä johtaa talouden asteittaiseen elpymiseen.
Obstbaum totesi, että taloudellinen haavoittuvuus voidaan osittain liittää uuteen rakenteelliseen ongelmaan.
‘Aiemmin saimme energiaa ja muita raaka-aineita Venäjältä kohtuullisin kustannuksin. Tämä etu on menetetty Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. Lisäksi Suomessa on pitkään ollut laskua korkean lisäarvon tavaroiden tuotannossa. Taloudelliset haasteet eivät johdu pelkästään talouden suhdannevaihteluista.’
Taloudellinen haavoittuvuus on laaja-alainen.
Kotitalouksien kulutuksen hillintä johtuu epätavallisen korkeista korkotasosta, kuluttajahintojen noususta ja yleisestä epävarmuudesta talouden suhteen. Toipuminen taantumasta on myös hidastunut merkittävän investointien vähenemisen, erityisesti asuntorakentamisen alalla, vuoksi.
Synkästä talousennusteesta huolimatta odotetaan, että inflaation merkittävä hidastuminen parantaa kuluttajien ostovoimaa. Suomen Pankki ennustaa, että harmonisoitu inflaatio on 1,0 prosenttia vuonna 2024, 1,4 prosenttia vuonna 2025 ja 1,7 prosenttia vuonna 2026.
‘Kun ostovoima vahvistuu, kotitalouksien kulutus kasvaa, mikä johtaa talouden asteittaiseen elpymiseen. Lisäksi kulutusta vauhdittavat nousevat palkat ja suhteellisen vakaa työllisyystilanne,’ Obstbaum huomautti.
Suomen Pankki on myös ennustanut, että työttömyysaste nousee 7,2 prosenttiin vuonna 2023 ja 7,8 prosenttiin vuonna 2024, ennen kuin se laskee 7,5 prosenttiin vuonna 2025.
Talouden elpyminen odotetaan alkavaksi ensi vuoden lopulla.
Lisäksi keskuspankki on ilmaissut huolensa keskushallinnon kasvavasta velkataakasta. Se ennakoi, että julkisen talouden alijäämä laajenee ja velkataakka kasvaa tulevina vuosina, huolimatta politiikkatoimista tilanteen ratkaisemiseksi. Ennusteiden mukaan keskushallinnon velka nousee 75 prosentista BKT:sta vuonna 2023 81 prosenttiin BKT:sta vuonna 2026, ylittäen ensimmäistä kertaa 80 prosentin rajan.
Tekijät, jotka heikentävät budjettiasemaa seuraavina vuosina, sisältävät verotulojen kasvun hidastumisen, leikkaukset sosiaaliturvamaksuissa sekä merkittävän kasvun sosiaaliturvamenoissa, julkisessa kysynnässä ja korkokuluissa.
Suomen Pankki on nostanut arviotaan kestävyysvajeesta – mittarista, joka osoittaa tarvittavien menojen leikkausten tai veronkorotusten suuruuden keskushallinnon tulojen ja menojen tasapainottamiseksi – noin 4,5 prosenttiin.
‘Julkisen talouden vakauttaminen vaatii konkreettisia toimenpiteitä, jotka vaikuttavat sekä tuloihin että menoihin, sekä rakenteellisia uudistuksia, jotka tukevat talouskasvua,’ selitti Marja Nykänen, Suomen Pankin hallituksen varapuheenjohtaja.
Hänen mielestään Suomella on kaikki olennaiset edellytykset menestykseen, kunhan talouspoliittiset päättäjät keskittyvät velan kestävyyden ylläpitämiseen ja sitoutuvat tähän strategiaan useiden vaalikauden ajan.
Nykänen korosti myös huippuluokan koulutukseen tehtävien investointien suojelemisen tärkeyttä innovaatioiden edistämiseksi ja muiden alueiden innovatiivisten ideoiden omaksumiseksi. Hänen mukaansa taitava työvoima on välttämätön paitsi uusien teknologioiden investointien luomiseksi innovaatioiden kautta, myös uusien käsitteiden ja menetelmien laajamittaisen käyttöönoton kannalta.