Tilastokeskus ilmoitti torstaina, että Suomen bruttokansantuote (BKT) laski 0,7 prosenttia lokakuusta joulukuuhun verrattuna edelliseen neljännekseen.
Tiedot osoittavat, että työpäivät huomioon ottaen neljännen neljänneksen BKT laski 1,8 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, kun taas vuotuinen BKT laski 1,0 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Jukka Appelqvist, Suomen kauppakamarin pääekonomisti, on analysoinut, että taloudelliset luvut ovat odotettua heikompia, mikä herättää epävarmuuksia valtiovarainministeriön tämän vuoden 0,7 prosentin kasvuarviosta.
Hän huomautti X:ssä torstaina, että “Vuoden lopussa BKT laski alle sen ennen koronaviruspandemiaa vuonna 2019 saavutetun huipun, merkiten jälleen yhtä yli neljän vuoden kasvutonta kautta.”
Tilastokeskus on raportoinut, että Suomen talous ajautui lamaan vuoden 2023 jälkipuoliskolla.
Helsingin Sanomat on raportoinut merkittävästä tuotannon laskusta, erityisesti sähkö- ja elektroniikka-alalla, jossa lisäarvon määrä laski lähes 19 prosenttia vuosittain lokakuusta joulukuuhun. Rakennus- ja metsäteollisuudessa lisäarvon määrä laski molemmissa lähes 10 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2022.
Tilastokeskus on korostanut, että asuinrakentamisen laskunopeus on ollut erityisen nopea.
Koko vuoden aikana kasvua nähtiin ainoastaan metalliteollisuudessa sekä energia-, vesi- ja jätehuoltoalalla verrattuna vuoteen 2022. Aluksi vähittäiskaupan alat kokivat merkittäviä supistuksia viime vuoden alkuvaiheissa, mutta ovat sittemmin toipuneet ja osoittaneet eriasteista kasvua sen jälkeen. Päinvastoin, ravintola- ja majoitusala nautti vahvasta vuoden alusta, mutta on sittemmin kokenut laskua, kasvaen kuitenkin edellisvuoteen verrattuna.