Suomi

Monet suomalaiset rajoittaisivat yksittäisten maiden veto-oikeutta EU:ssa.s

Tuoreen arvo- ja asennekyselyn mukaan, jonka suoritti Suomen Elinkeinoelämän Valtuuskunta (Eva), suurin osa vastaajista uskoo, että EUROOPAN UNIONIN tulisi omaksua yhtenäisempi linja ulkopolitiikassa.

Huomattava enemmistö, noin 72 prosenttia vastanneista, uskoo, että yhtenäisemmän ulkopolitiikan omaksuminen parantaisi lohkon uskottavuutta kansainvälisesti.

Vain kuusi prosenttia vastaajista katsoo, että unionin ei tarvitse omaksua yhtenäisempää ulkopolitiikan linjaa uskottavuutensa vahvistamiseksi.

Eva tulkitsi torstain tulokset merkkinä siitä, että yleisö on yhä tietoisempi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksenteon ongelmista. Se tunnusti, että yhtenäisemmän politiikan lähestymistavan saavuttaminen vaatisi käytännössä siirtymistä yksimielisyydestä joko yksinkertaiseen tai suureen enemmistöön perustuvaan päätöksentekoon.

Yli puolet, tai 56 prosenttia kyselyyn vastanneista, ilmaisi tukensa siirtymiselle enemmistöäänestyksiin ja yksittäisten jäsenvaltioiden veto-oikeuksien rajoittamiselle. Vähemmän kuin viidesosa, tai 17 prosenttia, oli ajatusta vastaan.

Evan päätoimittaja Sami Metelinen huomautti, “Merkkinä EU-päätöksenteon monimutkaisuudesta on, että yli kolme neljäsosaa (27 %) pidättäytyi kommentoimasta ehdotusta. On myös tärkeää huomata, että kysymys oli muotoiltu siten, että siirtyminen enemmistöpäätöksiin ei rajoitu vain ulkopolitiikkaan.”

“EU:ssa yksimielisyysvaatimus päätöksenteossa ulottuu myös esimerkiksi verotukseen.”

Evan suorittaman kyselyn mukaan EU-myönteisyys Suomessa on pysynyt merkittävästi korkeammalla tasolla viimeisen kahden vuoden aikana kuin koskaan aiemmin Suomen liityttyä EU:hun vuonna 1995.

Lähes kaksi kolmasosaa, eli 65 prosenttia vastaajista, ilmoitti suhtautuvansa myönteisesti, kun taas 15 prosenttia ilmaisi kielteisen näkemyksen EU-jäsenyydestä. Noin viidesosa, eli 19 prosenttia, kuvasi kantansa jäsenyyteen neutraaliksi.

“EU-myönteiset näkemykset ovat yleisempiä kuin koskaan selvästä syystä. Nousu tälle uudelle tasolle tapahtui keväällä 2022, Venäjän laajan hyökkäyksen Ukrainaan jälkeen,” Metelinen huomautti.

Nämä mielipiteet saavuttivat korkeimman pisteen viime vuoden syksyllä, 68 prosentissa.

Samoin mielipiteet Suomen Nato-jäsenyydestä ovat pääosin myönteisiä, 76 prosenttia vastaajista ilmaisi suhtautuvansa jäsenyyteen myönteisesti. Yhdeksän prosenttia vastaajista suhtautui kielteisesti ja 14 prosenttia ilmaisi neutraalin kannan puolustusliiton jäsenyyteen. Kyselyyn vastasi 2,087 henkilöä, ja se toteutettiin Taloustutkimuksen järjestämällä verkkopaneelilla 13.–21. maaliskuuta. Tulosten virhemarginaali on kaksi–kolme prosenttiyksikköä.