Tyytymättömyys Suomen työmarkkinoilla odotetaan jatkuvan, sekä hallituksen että ammattiliittojen pitäessä tiukasti kiinni omista kantoistaan.
Keskiviikkona YLE A-studion haastattelussa työministeri Arto Satonen (Kok.) mainitsi, että ristiriitaisilla osapuolilla on mahdollisuus keskustella yksityiskohdista, kuten paikallisesta sopimisesta ja teollisen rauhan lainsäädännöstä.
Hän myös huomautti, että hallituksen ehdotus paikallisista neuvotteluista paljastetaan tänään.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kuvasi vallitsevaa tilannetta erittäin katkeraksi ja huomautti, että se heikentää osapuolten välistä luottamusta.
Eloranta ja Satonen molemmat vakuuttivat, etteivät aio perääntyä kiistassa hallituksen ehdottamista työmarkkinamuutoksista ja sosiaaliturvan leikkauksista, edellinen arvioiden, että tilanteen kääntäminen työntekijöiden hyväksi saattaisi viedä jonkin aikaa.
Hän totesi, “Jos hallitus etenee suunnitelmiensa mukaisesti, pyrimme kääntämään tilanteen tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa ja todennäköisesti seuraavissa eduskuntavaaleissa.”
Satonen ilmaisi eilen aikaisin YLE Radio 1:ssä, että hallituksella ei ole aikomusta vetää ehdotuksiaan takaisin tai harkita laajojen poliittisten lakkojen taloudellisia vaikutuksia, jotka ovat keskeyttäneet valmistustoiminnan, satamatoiminnot ja joukkoliikenteen tällä viikolla.
Hän huomautti, “Emme aseta mitään rajoja, sillä nämä uudistukset on suunnattu pitkälle aikavälille,” vihjaten lisäksi, että ammattiliittojen tulisi harkita tarkasti protestiensa taloudellisia seurauksia ja jälkimaininkeja. “He vain pahentavat tilannetta, johtaen kustannuksiin, jotka lopulta kaikkien on maksettava.”
Hän varoitti, että lakot saattavat pakottaa yrityksiä aloittamaan neuvottelut, mikä mahdollisesti johtaa irtisanomisiin.
Satonen väitti lisäksi, että laajat teollisuuslakot korostavat tarvetta rajoittaa poliittisten lakkojen järjestämisoikeutta. Hallitus valmistelee parhaillaan lainsäädäntöä, joka rajoittaisi poliittisten lakkojen keston enintään yhteen päivään ja määräisi, että tietystä asiasta voidaan järjestää vain yksi poliittinen lakko.
Hän totesi, “Poliittiset lakot sallitaan myös tulevaisuudessa, mutta on välttämätöntä, että luomme säännöt estääksemme nykyisin nähdyn kaltaisen taloudellisen vahingon.”
Lauri Vuori, ekonomisti Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK), kertoi YLE:lle keskiviikkona, että äskettäiset työtaistelut ovat aiheuttaneet merkittäviä taloudellisia vahinkoja, erityisesti valmistusyrityksille, kuten terästehtaille ja tietyille kemian alan yrityksille, aiheuttaen taloudellisia tappioita 380 miljoonan euron edestä.
EK oli aiemmin arvioinut, että viime kuukausina järjestetyt työtaistelut ovat maksaneet kansantaloudelle yhteensä noin miljardi euroa. EK:n pääjohtaja Jyri Häkämies kertoi Helsingin Sanomille keskiviikkona, että tästä summasta puolet on peräisin viime kuussa nähtyjen kolmipäiväisten lakkojen aikana, ja loput tämän kuun aikana järjestetyistä lakoista.
Vuori paljasti lehdelle, että laskelmat perustuvat lakkoilevien työntekijöiden määrään ja niiden vaikutukseen tuotantotasoihin. Tämän jälkeen tuotannon menetys muunnetaan vastaavaksi vaikutukseksi bruttokansantuotteeseen.
Jotkut taloustieteilijät kuitenkin väittävät, että nämä arviot eivät ole näin suoraviivaisia, erityisesti talouden taantuman tuomien monimutkaisuuksien vuoksi.
Etlan taloustutkimuksen ennustepäällikkö Päivi Puonti huomautti Helsingin Sanomille, että lähes puolet viime vuoden lopussa kyselyyn vastanneista valmistusyrityksistä ilmoitti, että niillä on käytössään enemmän kapasiteettia kuin kysyntä edellyttää. Hän ehdotti, että tällaisille yrityksille, jotka ovat mahdollisesti jo vähentäneet tuotantoaan, yhden tai kahden päivän lakon aiheuttaman tuotantovajeen korvaaminen ei ehkä ole merkittävä haaste.
Meri Obstbaum, Suomen Pankin ennustepäällikkö, tunnisti myös taloudellisen tilanteen ja alikäytetyn kapasiteetin monimutkaistavina tekijöinä.
“Vaikutukset ovat epäilemättä negatiivisia, mutta jos lakot ovat lyhyitä, seuraukset voivat olla hyvin ohimeneviä,” hän arvioi päivälehdelle. “Joka tapauksessa, taloudellinen ilmapiiri ja kapasiteetin käyttöaste valmistusalalla ovat tällä hetkellä matalalla.”
Lisäksi ammattiliitot ovat ilmaisseet epäilyksensä laskelmista.
“Tyypillisesti ne ovat suuresti liioiteltuja,” Ismo Kokko, Kuljetustyöntekijöiden liiton (AKT) puheenjohtaja, kertoi YLE:lle keskiviikkona. “Ei ole niin, että tavaroiden jättäminen konttiin satamassa kolmeksi päiväksi tarkoittaisi niiden menettämistä lopullisesti.”
Julkisen sektorin lakkojen, kuten päiväkotien ja julkisen liikenteen lakkojen, taloudellisen vaikutuksen arviointi on vielä haastavampaa, Helsingin Sanomat raportoi. “Vaikutusten jälkikäteinen arviointi on lähes mahdotonta johtuen vaikeudesta erottaa ne muista talouteen vaikuttavista tekijöistä,” selitti Juho Koistinen, ennustepäällikkö Työväen taloudellisessa tutkimuslaitoksessa (Labore).