Suojelupoliisin (Supo) mukaan Venäjä muodostaa suurimman uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle.
Tiistaina Supo korosti, että Venäjä pitää Suomea vihamielisenä valtiona ja jatkaa pyrkimyksiään kerätä tiedustelutietoa ja kohdistaa laaja-alaista vaikuttamistoimintaa Suomeen, riskin näille toiminnoille pysyessä korkeana huolimatta vaikeutuneesta ympäristöstä ihmistiedusteluoperaatioille.
Nämä vaikeutuneet olosuhteet johtuvat vastavakoilutoimista, tiedusteluhenkilöstön karkotuksista ja Suomen tiukasta viisumipolitiikasta.
Suomen jäsenyys Natossa suojaa sitä aggressiivisemmilta toimilta.
Supo on ilmoittanut, että Venäjän rajavirkailijoiden toimintatapojen muutos Suomen rajalla heijastaa tyytymättömyyttä Suomen uuteen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan. Maan on käyttänyt kolmansien maiden siirtolaisia painostuskeinona rajalla näyttääkseen seuraukset politiikasta, jonka se kokee vihamieliseksi.
Supon mukaan ei ole merkkejä siitä, että Venäjä muuttaisi strategiaansa lähitulevaisuudessa.
“Riski [siirtolaisuuden käyttämisestä aseena] on ollut pitkäaikainen ongelma. Venäjälle tämä keino on yksinkertainen taktiikka pitää Suomi varpaillaan,” sanoi Teemu Turunen, Supon väliaikainen pääjohtaja.
Supo on kehottanut Suomea olemaan valmis vihamielisiin toimiin sekä välittömästi että pidemmällä aikavälillä, korostaen että kyberavaruus ja elintärkeät laitokset, erityisesti merenalainen infrastruktuuri, kohtaavat kasvaneen uhan. Se mainitsi myös, että vaikka laajamittaiset vaikuttamiskampanjat, jotka pyrkivät lamauttamaan kriittisen infrastruktuurin toiminnan, eivät ole todennäköisiä lyhyellä aikavälillä, ne ovat silti huolenaihe.
Turunen korosti, että toimet, kuten vaikuttamistoimet, vakoilusyytökset ja omaisuuden takavarikoinnit, voivat kohdistua suomalaisiin Venäjällä. Ulkoministeriö on jo jonkin aikaa suositellut välttämään matkustamista Venäjälle.
Supon analyysin mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon tai rajoittamaan Suomen päättäjien kykyä tehdä päätöksiä. Huolimatta Suomen pyrkimyksistä vaikeuttaa ihmistiedustelutoiminnan olosuhteita, tiedustelun uhkan merkitystä ei pidä aliarvioida, se korosti.
“Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia on ilmaantumassa, ja niitä yritetään hyödyntää. Yksi strategia on käyttää erilaisia rikollisjärjestöjä näiden tavoitteiden saavuttamiseen,” Turunen totesi.
Supo on antanut asiantuntemuksensa tehtävään tutkia Venäjältä Suomeen elokuusta lähtien saapuneiden siirtolaisten taustoja. Tiistaina Turunen toisti, että pakolaisten käyttäminen vakoiluun on erittäin rajoitettua.
Hän arvioi, että Venäjän kansalaiset Suomessa eivät ole osoittaneet merkkejä merkittävän liikkeen muodostumisesta, suurin osa heistä ei tue Kremlin tekoja.
“Mahdollisuus, että heistä tulisi merkittävä voima Suomen yhteiskunnassa, on melko pieni,” Turunen huomautti.
Venäjän lisäksi Kiina suorittaa tiedustelutoimintaa Suomessa. Tärkeä kysymys Suomelle on, miten Natoon liittyminen vaikuttaa sen asemaan suhteessa Kiinaan, Supo on arvioinut.
Tiistaina Supo julkaisi uusimman vuosikirjansa, paljastaen että valvottavien henkilöiden määrä terrorisminvastaisen valvonnan parissa on pysynyt vakiona, 350:ssä. Terrorismiuhkan taso on myös pysynyt toisella sijalla nelitasoisessa järjestelmässä, pääasiassa yksilöiden tai pienten ryhmien aiheuttaman vaaran vuoksi, jotka omaksuvat äärioikeistolaisia tai islamistisia ideologioita.
Raportin mukaan terrori-iskujen todennäköisyys lähitulevaisuudessa on kuitenkin arvioitu matalaksi.
Suomessa on viime vuoden aikana lisääntynyt kamppailulajien ryhmiä, jotka ovat yhteydessä äärioikeistolaisiin ideologioihin. Supo on huomauttanut, että nämä ryhmät suuntaavat viestintänsä laajemmalle yleisölle kuin vain niille, jotka omaksuvat äärioikeistolaisia näkemyksiä.
Vaikka äärioikeistolaisten ryhmien järjestäytyneet toiminnot eivät välittömästi viittaa hyökkäyksen uhkaan, ne luovat hedelmällisen maaperän yksilöiden radikalisoitumiselle.
“Suurin huolenaihe ovat henkilöt, joilla on sekä kyky että mahdollisuus tehdä väkivallantekoja. Tämä pätee eri ideologioihin,” huomautti Jonna Turunen, Supon varajohtaja.
Tiistaina Teemu Turunen toi esiin todellisen mahdollisuuden väkivallan eskaloitumisesta Lähi-idässä. Hän mainitsi, että tämä eskaloituminen on lisännyt terrorismin uhkaa Pohjoismaissa, myös Suomessa. “Uhkatason vakaus ei tarkoita, että tilanne olisi pysynyt samana,” korosti Jonna Turunen.