Tiistaina pääministeri Petteri Orpon (Kokoomus) johtama hallitus ilmoitti päättäneensä 1,6 miljardin euron menoleikkauksista ja 1,4 miljardin euron veronkorotuksista EU:n liiallisen alijäämän menettelyn aktivoitumisen estämiseksi.
Päätökset tehtiin kaksipäiväisessä kehysriihessä, joka päättyi tiistaina 16. huhtikuuta.
Lehdistötilaisuudessa Orpo kuvasi päätöksiä vaikeiksi ja kivuliaiksi, mutta “välttämättömiksi”, arvioiden, että ne riittävät velkasuhteen kasvun hillitsemiseen vaalikauden loppuun mennessä.
“Ymmärrän, ja me tunnistamme kansan ahdingon ja kärsimykset näiden leikkausten ja tämän ajanjakson aikana. Uskon kuitenkin vakaasti, että näiden toimien toteuttaminen nyt johtaa parempiin tuloksiin tulevaisuudessa Suomelle ja sen kansalaisille. Me käännämme tämän tilanteen,” hän julisti.
Hallituspuolueet tulivat kehysriiheen tavoitteenaan neuvotella noin kahden miljardin euron menoleikkauksista ja noin miljardin euron veronkorotuksista. Tiistaina Orpo perusteli näiden strategioiden uudelleen tasapainottamista toteamalla, että hallitus oli saavuttanut “varastojensa pohjan.”
“Menoleikkausten jatkaminen merkitsisi hyvinvointiyhteiskuntamme edelleen rapauttamista,” hän totesi.
Eilen hallitus vahvisti päätöksensä nostaa yleisen arvonlisäverokannan 1,5 prosenttiyksikköä 25,5 prosenttiin, mikä todennäköisesti johtaa tuotteiden ja palveluiden, kuten vaatteiden, bensiinin ja kampaamopalveluiden, hintojen nousuun. Tämän toimenpiteen odotetaan tuottavan noin miljardi euroa vuodessa valtion kassaan.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (PS) mainitsi, että tarvittaessa yleistä verokantaa voidaan korottaa jo tänä vuonna.
Elintarvikkeiden arvonlisävero pysyy 14 prosentissa, mutta makeiset ja suklaa siirretään alennetusta veroluokasta yleiseen veroluokkaan. Hallitus selitti lehdistötiedotteessa, että tämä muutos perustui Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suosituksiin terveysperusteisesta verotuksesta.
“Makeisten ja suklaan arvonlisäverokanta nousee nykyisestä alennetusta 14 prosentin verokannasta uuteen yleiseen verokantaan, joka on 25,5 prosenttia,” lehdistötiedote ilmoitti.
Perustelut kyseenalaistettiin
Veronkorotus tuli yllätyksenä Fazerille, joka on yksi Suomen tunnetuimmista makeis- ja suklaavalmistajista.
“Olemme melko yllättyneitä tästä hallituksen esityksestä. Epävakaus, ennakoimattomuus ja epäjohdonmukainen sääntely Suomen poliittisessa toimintaympäristössä ovat erittäin huolestuttavia,” Fazerin edustaja kertoi Helsingin Sanomille.
Elintarvikevalmistaja ilmaisi hämmennyksensä päätöksestä kohdistaa toimenpiteet vain ‘yhteen nautinnolliseen kategoriaan’, samalla täysin sivuuttaen suosion kasvattaneet korkean rasva- ja suolapitoisuuden tuotteet.
Ottaen huomioon, että noin puolet viime vuoden tuloistaan Fazer sai makeisista, yritys vastasi, että veronkorotus vaikuttaa väistämättä sen liiketoimintaan sekä sijoituskykyyn ja -halukkuuteen.
“Emme tällä hetkellä pysty kommentoimaan hallituksen suunnitelman laajempia vaikutuksia meihin, mutta meidän täytyy ehdottomasti harkita tarkkaan vaihtoehtojamme,” sanoi tiedottaja.
Sanna Kurronen, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti, huomautti, että hallitus alensi viime vuonna liikennepolttoaineiden valmisteveroa, ja arvioi tuolloin, että päätös alentaisi bensiinin pumppuhintaa noin 4,4 senttiä litralta ja dieselin hintaa 4,9 senttiä litralta.
“Hallituksen lähestymistapa, jossa ensin alennetaan polttoaineveroja ja sitten niitä nostetaan, ei vaikuta minusta erityisen tehokkaalta,” hän kommentoi X:ssä.
Eläkeläisten ja suurituloisten verot nousevat
Hallituspuolueet ovat päättäneet korottaa eläkeläisten ja suurituloisten verotusta, tavoitteenaan kerätä 200 miljoonaa euroa lisää verotuloja.
Pienentyneen eläketulovähennyksen seurauksena yli 1 900 euroa kuukaudessa tai 23 000 euroa vuodessa ansaitsevien eläkeläisten verotaakka kasvaa. Suomessa noin puolet kaikista eläkeläisistä tienaa alle 23 000 euroa vuodessa.
Suomen Veronmaksajain Keskusliiton mukaan 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien eläkeläisten vuotuinen verotaakka kasvaa 18 eurolla. Leikkaus vaikuttaa erityisesti suurituloisiin eläkeläisiin; 4 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien verotaakka nousee vuodessa 510 eurolla.
Verotaakka kasvaa myös yli 8 000 euroa vuodessa ansaitseville, olipa kyseessä työ- tai eläketulot, koska päätettiin olla sopeuttamatta kahta korkeinta veroluokkaa yleisen tulokehityksen mukaisesti. Veronmaksajien keskusliitto on arvioinut, että yli 14 000 euroa kuukaudessa ansaitsevat joutuvat maksamaan jopa 330 euroa enemmän veroja vuodessa, olettaen että tulot yleisesti kasvavat 3,3 prosenttia.
Tiistaina Helsingin Sanomat raportoi, että hallitus aikoo korottaa sähköautojen ja ladattavien hybridiautojen veroja vastaavasti 60 eurolla ja 90 eurolla vuodessa.
Budjettileikkaukset vaikuttavat koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä opiskelijoihin
Sen sijaan budjettileikkaukset kohdistuvat pääasiassa kuten koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Hoitoon pääsyn takuu, joka määrittää suurimman sallitun odotusajan, pidennetään perusterveydenhuollossa kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen ja perushammashoidossa kuuteen kuukauteen. Asiakasmaksut nousevat yhteensä 100 miljoonaa euroa, erityisesti erikoissairaanhoidossa, samalla kun sosiaali- ja erikoisterveydenhuollon palveluvalikoimaa tiivistetään. Tietyt palvelut, kuten sterilisaatiot, jäävät yksinomaan yksityisen sektorin tarjottaviksi.
Ympärivuorokautisen vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta alennetaan 13 hoitajasta 12 hoitajaan 20 asiakasta kohden.
Huolimatta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystysyksiköiden vähentämisestä ja keskittämisestä, jokainen hyvinvointialueen keskussairaala säilyttää kykynsä suorittaa vaativia leikkauksia.
Hallitus on päättänyt leikata ammatillisen koulutuksen määrärahoja 100 miljoonaa euroa, kohdistamalla leikkaukset erityisesti niille opiskelijoille, jotka ovat jo suorittaneet toisen asteen tutkinnon. Opintotuen asumislisä palautetaan ja se korvaa yleisen asumistuen opiskelijoille.
Opiskelijat menettävät oikeuden ilmaisiin oppikirjoihin sinä vuonna, kun he täyttävät 18 vuotta.
Lisäksi hallitus on päättänyt vähentää kehitysyhteistyön määrärahoja vielä 50 miljoonalla eurolla ja toteuttaa aiemmin sovitut leikkaukset tällä alueella aikataulua edellä. Valtionhallintoa kohdennetaan myös lisäleikkauksia, joiden arvo on 150 miljoonaa euroa.
Business Finlandin myöntämisvaltuuksia vähennetään 20 miljoonalla eurolla.