Eurostatin maanantaina julkaisemat tilastot osoittavat, että viime vuonna Suomen valtionvelka kasvoi suhteellisesti enemmän kuin missään muussa Euroopan unionin maassa.
Edellisen vuoden lopussa Suomen keskushallinto oli velkaa 210,5 miljardia euroa, mikä vastaa 75,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Velkaantumisasteen nousu 2,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta oli suurin nousu jäsenvaltioista.
Suomen lisäksi velkaantumisaste nousi kahdeksassa muussa EU-jäsenvaltiossa: Latviassa kasvu oli 1,8 pistettä, Romaniassa 1,3 pistettä, Virossa 1,1 pistettä, Belgiassa ja Luxemburgissa molemmissa 0,9 pistettä, Bulgariassa 0,5 pistettä ja Puolassa 0,4 pistettä. Sen sijaan suhde laski merkittävästi Portugalissa 13,4 pistettä, Kreikassa 10,8 pistettä, Kyproksessa 8,3 pistettä, Kroatiassa 4,8 pistettä ja Espanjassa 4,0 pistettä.
EU kokonaisuudessaan koki velkaantumisasteen laskua 1,7 pistettä, pudoten 83,4 prosentista 81,7 prosenttiin. Erityisesti euroalueella suhde laski 2,3 pistettä 88,6 prosenttiin.
Viime vuoden lopussa jäsenvaltioista korkeimmat suhteelliset velkataakat olivat Kreikalla (161,9 % BKT:sta), Italialla (137,3 %), Ranskalla (110,6 %), Espanjalla (107,7 %), Belgialla (105,2 %) ja Portugalilla (99,1 %).
Viime viikolla Suomen hallitus esitteli joukon toimenpiteitä EU:n liiallisen alijäämämenettelyn käynnistymisen estämiseksi. Nämä toimenpiteet sisältävät noin 1,6 miljardin euron leikkaukset menoissa ja suunnilleen 1,6 miljardin euron veronkorotukset. Tämä menettely voidaan käynnistää, jos jäsenvaltio ylittää tai on vaarassa ylittää kolmen prosentin alijäämärajan suhteessa sen tuotantoon, tai jos se ei vähennä hallituksen velkaa yli 60 prosentin tasosta tuotannosta riittävällä vauhdilla. Viime vuonna ainoastaan Suomi ja Belgia olivat jäsenvaltioita, jotka eivät vähentäneet velkasuhdettaan riittävästi yli 60 prosentin tason.