Helsingin Sanomien mukaan yliopistot ovat jakautuneet ehdotuksesta, joka pyrkii merkittävästi uudistamaan yliopistojen pääsykokeita Suomessa.
Suunnitelma vähentäisi pääsykokeiden määrän noin 120:sta 9:ään, mahdollistaen hakijoiden hakevan useisiin akateemisiin aloihin ja yliopistoihin yhdellä kokeella jo keväällä 2025.
25. huhtikuuta Helsingin Sanomat raportoi, että ehdotuksen kommentointiaika, joka kesti yli kuukauden, sai palautetta 48 yksityishenkilöltä ja organisaatioiden edustajilta päivää ennen määräaikaa. Noin puolet vastaajista uskoi, että ehdotettu järjestelmä toimisi sellaisenaan tai pienin muutoksin, kun taas toinen puoli piti sitä toimimattomana.
Lisäksi noin 400 yliopiston henkilökunnan jäsentä, pääasiassa humanistisilta ja yhteiskuntatieteellisiltä aloilta, on väittänyt vetoomuksessa, että näin merkittävää uudistusta ei tulisi kiirehtiä.
Haastattelussa sanomalehdelle Arto Laitinen, filosofian professori Tampereen yliopistosta, kaikui näitä huolia, kannattaen taukoa, joka merkitsisi merkittävää muutosta monilla aloilla ja tutkinto-ohjelmissa suomalaisissa yliopistoissa.
“Muutos näin suurella mittakaavalla tulisi olla sekä hyvin säädelty että perusteltu. Se vaatii perusteellista keskustelua taustalla olevista periaatteista eikä sitä tulisi kiirehtiä,” hän totesi.
Tällä hetkellä monien humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen pääsykokeissa käytetään lukumateriaaleja ja essee-tehtäviä hakijoiden kykyjen syvällisempään arviointiin yksinkertaisten monivalintakysymysten sijaan. Lisäksi yliopistot ovat kehittäneet yhteisiä valtakunnallisia kokeita tietyille aloille, joista historian ja yhteiskuntatieteiden pilottikokeet on suoritettu tänä keväänä.
“Eikö meidän pitäisi ensin harkita, mitä opetuksia voimme näistä saada?” Laitinen kysyi.
Hanna Kuusela, sosiologian apulaisprofessori Jyväskylän yliopistosta, kertoi Helsingin Sanomille, että uudistus vähentäisi monimuotoisuutta ja heikentäisi yliopistokoulutusta Suomessa.
“Yksinkertaisuuden argumentti on epäilemättä houkutteleva, mutta hakuprosessin helpottaminen ei välttämättä ole pitkällä tähtäimellä hyödyllistä hakijoille,” hän selitti, lisäten, että alakohtaiset pääsykokeet tarjoavat hakijoille selkeämmän käsityksen tulevasta.
Koe, joka mahdollistaa pääsyn sosiologian, oikeustieteen tai viestinnän aloille, olisi luonnollisesti melko yleisluonteinen.
“Jos hakija hyväksytään tällaisen kokeen perusteella, hän saattaa yllättyä huomatessaan, mitä opiskelu todella sisältää,” Kuusela varoitti. “Onko mahdollista, että huolestuttavan suuri määrä nuoria päätyy sopimattomille aloille, koska koe on liian yleinen tai yleisluonteinen?”
Kriitikot ovat myös kiinnittäneet huomiota ehdotettujen yhteiskokeiden sisältöön: suunnitelman mukaan nämä kokeet koostuisivat pääasiassa monivalintakysymyksistä, yhdistämistehtävistä ja täydennyskysymyksistä.
Vaikka tällaiset kokeet ovat yleisiä luonnontieteissä, Kuusela huomautti, että humanististen ja yhteiskuntatieteiden opiskelijat tarvitsevat vahvat luku- ja kirjoitustaidot. Näiden taitojen testaamatta jättäminen pääsykokeessa voi johtaa odottamattomiin haasteisiin opintojen aikana ja vähentää opiskelijoiden motivaatiota kehittää kyseisiä taitoja ennen yliopistoa.
“Jos pääset yliopistoon ilman tehokasta luku- ja kirjoitustaitoa, mikä motivoi kehittämään näitä taitoja lukiossa?”
Suomalaiset yliopistot ovat äskettäin päivittäneet pisteytysohjeensa todistusperusteiseen valintaan keskittyen enemmän äidinkielen taitoon, Laitinen huomautti. Nämä ohjeet on määrä ottaa käyttöön keväällä 2026.
“Olisi ristiriitaista ja haitallista ottaa käyttöön toinen järjestelmä, joka ei arvosta tekstintuottamistaitoja,” hän totesi.
Marja Sutela, Suomen yliopistojen rehtorineuvoston (Unifi) puheenjohtaja, kertoi Helsingin Sanomille, että pääsykokeiden uudistuksen toteuttaminen jo ensi vuonna on realistista, sillä yliopistot ovat tehneet yhteistyötä opiskelijavalinnoissa useilla akateemisilla aloilla jo jonkin aikaa.
“Olemme saaneet positiivisia tuloksia taloustieteessä, kasvatustieteessä ja teknologiassa,” hän totesi.
Hän selvensi myös, että esseetehtävät ja matematiikkakysymykset saattavat edelleen olla osa tulevia pääsykokeita. “Oikea kysymys on automatisoitujen arviointijärjestelmien käyttäminen kokeiden nopeaan arviointiin,” Sutela mainitsi. Hänen mukaansa eri akateemisten alojen edustajat alkavat syksyllä kehittää pääsykokeiden sisältöä ja kysymystyyppejä tarkemmin. Pääsykojärjestelmää koskeva virallinen ehdotus on määrä jättää alkukesästä.