Lakiehdotus ainutlaatuisesta rajaturvallisuuslaista, joka mahdollistaisi turvapaikkahakemusten käsittelyn tilapäisen keskeyttämisen, on herättänyt kiivasta keskustelua sosiaalidemokraattisessa eduskuntaryhmässä, myönsi puheenjohtaja Tytti Tuppurainen esiintyessään YLE A-studiossa keskiviikkona.
“Rehellisesti sanottuna tämä ei ole ollut helppo kävely puistossa,” hän kuvasi.
Ehdotettu laki antaisi hallitukselle mahdollisuuden tilapäisesti keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen tietyillä alueilla kansallisrajojen lähellä enintään kuukaudeksi, käytännössä siirtäen vastuun arvioida, onko hakijoilla perusteltu vaatimus kansainvälisestä suojelusta yksittäisille rajavirkailijoille.
Hallitus on todennut, että tällainen lainsäädäntö on välttämätöntä käsitellä niin kutsuttua instrumentaalista maahanmuuttoa – siirtolaisten hyväksikäyttöä ulkomaisissa vaikuttamisoperaatioissa.
Vaikka hallitus on myöntänyt, että lakiehdotus on ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa, oikeusasiantuntijat ovat arvioineet, että se rikkoo sekä kansainvälisiä sitoumuksia että perustuslakia. Lisäksi rajaviranomaiset ovat ilmaisseet huolensa lakiehdotuksesta, huomauttaen, että se saattaisi asettaa rajavartijat tilanteisiin, joissa lain täytäntöönpano rikkoisi heidän virallisia velvollisuuksiaan ja altistaisi heidät oikeustoimille.
Lain säätämiseksi erityislakina tarvitaan viiden kuudesosan enemmistö parlamentissa. Vihreän liiton ja Vasemmistoliiton vastustaessa ja Keskustan tukiessa lakiehdotusta, sosiaalidemokraatit tulevat lopulta päättämään lakiehdotuksen kohtalosta.
Lisäksi Ruotsalainen kansanpuolue on päättänyt, että sen jäsenet voivat äänestää lakiehdotuksesta omantunnon mukaan.
Tuppurainen huomautti keskiviikkona, että keskustelujen aikana tunnelma parlamenttiryhmässä on ollut kireä, mutta hän on silti optimistinen ryhmän kyvystä saavuttaa yksimielisyys lakiehdotuksesta. Helsingin Sanomat on raportoinut, että oppositiopuolueen jäseniä on ohjeistettu puhumaan asiasta julkisesti vain yleisellä tasolla ja välttämään lakiehdotuksen tukemisen tai vastustamisen julkituomista.
Lakiehdotus on parhaillaan eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyssä. Tuppurainen korosti, että valiokunnan on löydettävä keinoja vähentää riskiä siitä, että laki rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, jotta se saa sosiaalidemokraattien tuen.
“On mahdollista [emme ehkä tue lakiehdotusta]. On ennenaikaista julistaa se valmiiksi,” hän kommentoi julkiselle yleisradiolle.
Sosiaalidemokraatit vaativat myös, että lakiehdotusta tarkastellaan uudelleen Perustuslakivaliokunnassa. “Todellakin, se on ehdottoman välttämätöntä,” Tuppurainen totesi.
Hän ehdotti, että lakiehdotus voitaisiin esitellä eduskunnalle jo ensi viikolla.
18. kesäkuuta Perustuslakivaliokunta totesi, että erityislain säätäminen on tarpeellista ja mahdollista äänin 15 puolesta ja 2 vastaan, samalla tunnustaen sen ristiriidan vakiintuneiden ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Hallintovaliokunnan, se huomautti, tulee muokata lakiehdotusta parantaakseen siirtolaisten oikeusturvaa mekanismin avulla, joka soveltuu takautuvasti.
Fatim Diarra (Vihreät) ja Anna Kontula (Vasemmistoliitto), kaksi valiokunnan jäsentä, jotka vastustivat päätöstä, totesivat, että valiokunta sivuutti asiantuntijoiden mielipiteet hyväksyessään ihmisoikeusrikkomuksia.
Aiemmin tässä kuussa Helsingin Sanomat paljasti, että kaikki 18 perustuslakivaliokunnan edessä todistanutta oikeusasiantuntijaa pitivät lakiehdotusta toteuttamiskelvottomana. He toivat esiin merkittäviä huolia kolmen perusoikeuden osalta: palautuskiellon periaate, oikeus hakea turvapaikkaa ja oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
Asiantuntijat antoivat lausuntonsa lakiehdotuksesta ennen kuin se hyväksyttiin perustuslakivaliokunnassa.
Allan Rosas, entinen tuomari Euroopan unionin tuomioistuimessa, kertoi lehdelle, että lakiehdotusta tulisi ensisijaisesti arvioida EU-oikeuden näkökulmasta.
“Hallituksen ehdotus rikkoo perustavasti EU-lakia loukkaamalla palautuskiellon periaatetta, oikeutta hakea turvapaikkaa sekä oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. EU:n tuomioistuin on johdonmukaisesti vahvistanut, että turvapaikkasääntöihin ei ole poikkeuksia, edes kansallisen turvallisuuden nimissä,” hän totesi 14. kesäkuuta.
Juha Raitio, Helsingin yliopiston Euroopan oikeuden professori, näkee, että laki sivuuttaa täysin EU:n turvapaikkamenettelyn direktiivin.
“Tämä ei ole pelkkä mielipide; sen sivuuttaminen on selvä EU-lain rikkomus,” hän korosti.
Päivi Leino-Sandberg, Helsingin yliopiston transnationaalisen Euroopan oikeuden professori, arvioi, että erityislaki olisi käytännössä tehottomaksi. “Vaikka aiheesta säädettäisiin kymmenen kansallista lakia, unionin direktiivien myöntämät oikeudet pysyisivät pinnan alla voimassa ja menisivät kansallisten lakien edelle.”
Asiantuntijat korostivat myös rajavirkailijoiden epävarmaa tilannetta, jos laki tulisi voimaan. Sakari Melander, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori, mainitsi, että rajavirkailijoiden tulisi tehdä nopeita päätöksiä siitä, ketkä siirtolaiset voisivat hakea kansainvälistä suojelua lyhyiden kohtaamisten perusteella.
“Rajavartijat joutuisivat noudattamaan erityislakia, mutta samalla heidän virallinen velvollisuutensa on kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia sekä noudattaa EU-lakia,” hän selitti. “Tämä tilanne herättää myös merkittäviä huolia rikosoikeudellisten tekojen ja rangaistusten laillisuuden periaatteesta, sillä erityislaki hämärtäisi säännökset, joita rajavartijoiden tulisi virallisessa kapasiteetissaan noudattaa.”