Tiistaina Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti, että Helsingin Sanomien toimittajan on maksettava veroja oikeudenkäyntikuluista, jotka liittyvät laajasti keskusteltuun artikkeliin Suomen Puolustusvoimien tiedustelulaitoksesta (VKoeL).
Aiemmin tammikuussa Helsingin käräjäoikeus määräsi toimittajalle sakot kansallisten salaisuuksien paljastamisesta.
Lisäksi toinen toimittaja todettiin syylliseksi rikokseen, mutta oikeus päätti olla määräämättä rangaistusta heidän vähäisen osallisuutensa vuoksi raporttiin. Pääkirjoittajan välitön esimies vapautettiin kaikista syytteistä, koska hänellä ei ollut osallisuutta kansallisten salaisuuksien vuotamisessa.
Rikosasia on tällä hetkellä Helsingin hovioikeuden käsittelyssä.
Tiistaina KHO totesi, että vaikka pääsyytetyn oikeudellinen edustus oli järjestetty heidän työnantajansa toimesta, nämä kulut tulisi kohdella toimittajan veronalaisena tulona eikä liiketoiminnan kuluina. Tämä johtuu siitä, että oikeudenkäyntiin, mukaan lukien esitutkinta ja oikeudenkäynti, liittyi erityisesti toimittajan toimiin. Oikeus huomautti, että sillä ei ole merkitystä, hylättiinkö syytteet lopulta tai langetettiinko tuomio.
Oikeudenkäynnin aikana Helsingin Sanomat kohtasi 2,4 miljoonan euron oikeudenkäyntikulut. Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta ilmoitti, että yhtiö aikoo korvata toimittajalle verovelat ja jatkaa oikeudenkäyntikulujen kattamista vastaavissa tilanteissa oleville toimittajille.
Helsingin Sanomien raportoiman sisäisen lehdistötiedotteen mukaan hän ilmaisi pettymyksensä päätöksen vaikutuksesta suomalaiseen mediaan ja journalismiin.
Hän korosti päätöksen epäonnistumista sen laajempien vaikutusten huomioon ottamisessa sananvapaudelle. Hänen mukaansa päätöksen lannistava vaikutus voisi pahimmillaan rajoittaa toimitushenkilöstön ja mediayritysten kykyä harjoittaa kunnianhimoista ja tutkivaa journalismia. Hän painotti tarvetta varmistaa, että tuomio ei vaikuta toimitusten päivittäiseen toimintaan ja päätöksentekoon. Kalsta mainitsi, että he aikovat tarkasti tarkastella päätöksen yksityiskohtia ja käytännön seurauksia.
Talousministeri Wille Rydman (PS) ilmaisi päinvastaisen näkemyksen tukemalla päätöstä.
Hän totesi, ‘Verotuksen näkökulmasta katsoen uskon päätöksen olevan oikea, mutta sen merkitys suomalaiselle lehdistökulttuurille on vielä suurempi. Tämä saattaa olla tärkein tuomio vuosikymmeniin epäeettisen journalismin estämiseksi,’ lausunnossaan X:ssä.
Rydman on kritisoinut Helsingin Sanomia siitä lähtien, kun lehti julkaisi artikkelin, jossa useat naiset syyttivät häntä sopimattomasta käytöksestä. Hän on vaatinut oikeudellista tutkimusta julkaisua vastaan, syyttäen sitä törkeästä kunnianloukkauksesta ja yksityisyyttä loukkaavien tietojen levittämisestä.
Esitutkinta on edelleen käynnissä.
Tiistaina sekä Suomen kauppakamari että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ilmaisivat huolensa siitä, miten päätös saattaisi vaikuttaa eri alojen yrityksiin.
Suomen kauppakamarin verotusasiantuntija Tomi Viitala huomautti, että vaikutukset ulottuvat mediasektorin ulkopuolelle.
Esimerkiksi pörssiyhtiön talousjohtaja voisi joutua syytteeseen arvopaperimarkkinoita koskevasta rikoksesta, jos epäillään, että yhtiö viivästytti tulosvaroituksen antamista. Tuoreen päätöksen mukaan yhtiön kattamat oikeudenkäyntikulut olisivat talousjohtajan verotettavaa tuloa, vaikka hänet myöhemmin vapautettaisiin syytteistä pitkän oikeusprosessin jälkeen.
“Tiistaina julkaisemassaan lehdistötiedotteessa hän ehdotti, että verolakeja tulisi muuttaa niin, että työnantajien kattamat oikeudenkäyntikulut eivät olisi työntekijän verotettavaa tuloa, mikäli rikostutkinnan kohteena oleva teko suoritettiin ammatillisessa roolissa eikä työntekijä rikkonut työnantajan ohjeistusta.”