Ferritiini on proteiini, joka varastoi rautaa elimistössä ja vapauttaa sitä tarpeen mukaan. Se on tärkeä raudan aineenvaihdunnan indikaattori ja sitä mitataan usein verikokeella selvittämään raudanpuutteen tai raudan ylikuormituksen tiloja. Normaalit ferritiinipitoisuudet vaihtelevat sukupuolen ja iän mukaan, mutta yleensä hyväksyttävät arvot ovat välillä 20-500 ng/ml miehillä ja 10-200 ng/ml naisilla. Matala ferritiinitaso voi viitata raudanpuutteeseen, mikä voi johtaa anemiaan ja korkea taso voi olla merkki raudan ylikuormituksesta tai tulehduksesta.

Kuinka nopeasti ferritiini nousee?   

Ferritiinitaso voi nousta nopeasti, erityisesti rautalääkityksen seurauksena tai tulehdustilanteissa. Esimerkiksi rautainfuusioiden jälkeen ferritiinipitoisuudet voivat nousta merkittävästi jo muutaman päivän kuluessa. Tulehduksellisissa tiloissa, kuten infektioissa tai autoimmuunisairauksissa, ferritiinitaso voi myös kohota nopeasti vastauksena tulehdusprosessiin. Tarkka nopeus, jolla ferritiinitaso nousee, riippuu kuitenkin yksilöllisistä tekijöistä ja tilanteesta.

Ferritiinin Korkean ja Matalan Tasojen Oireet

Korkean ferritiinitason oireet:

  • Väsymys
  • Nivelkipu
  • Vatsakipu
  • Sydämen rytmihäiriöt
  • Ihon harmaantuminen

Matalan ferritiinitason oireet:

  • Väsymys
  • Heikkous
  • Kalpeus
  • Hengenahdistus rasituksessa
  • Huimaus
  • Päänsärky
  • Sydämen sykkeen nopeutuminen
  • Halkeilevat kynnet

Ferritiinin Korkean ja Matalan Tasojen Syyt

Korkean ferritiinitason syyt:

  • Hemokromatoosi (perinnöllinen raudan kertymäsairaus)
  • Rautalääkitys
  • Maksasairaudet, kuten hepatiitti
  • Krooniset tulehdussairaudet, kuten nivelreuma
  • Alkoholin liikakäyttö

Matalan ferritiinitason syyt:

  • Raudanpuute ruokavaliossa
  • Lisääntynyt raudan tarve (esim. raskaus)
  • Raudan malabsorptio (imeytymishäiriöt)
  • Verenvuodot (esim. runsaat kuukautiset tai ruoansulatuskanavan vuodot)
  • Krooniset tulehdustilat

Ferritiinin Mittaus ja Valmistautuminen

Ferritiinin mittaus suoritetaan yleensä verikokeella, joka otetaan laskimosta. Tämä testi auttaa määrittämään kehon rautavarastoja, ja sitä käytetään arvioimaan raudanpuutteen tai raudan ylikuormituksen tiloja.

Valmistautuminen ferritiinikokeeseen:

  1. Paasto: Tyypillisesti suositellaan paastoamaan 8–12 tuntia ennen verikokeen ottoa. Tarkista paastovaatimukset aina omalta terveydenhuollon tarjoajaltasi.
  2. Lääkitys ja lisäravinteet: Kerro lääkärillesi kaikista käyttämistäsi lääkkeistä ja ravintolisistä, sillä tietyt valmisteet voivat vaikuttaa kokeen tuloksiin.
  3. Fyysinen aktiivisuus ja stressi: Vältä raskasta liikuntaa ja suurta stressiä ennen testiä, koska ne voivat vaikuttaa tuloksiin.

Mittauksen jälkeen tulokset arvioidaan yhdessä muiden laboratoriotestien ja mahdollisten oireiden kanssa, jotta saadaan kattava kuva terveydentilastasi.

Ferritiinitason Nostaminen

Ferritiinitason nostamiseksi on tärkeää keskittyä raudan saantiin ja raudan imeytymisen tehostamiseen. Tässä muutamia tehokkaita keinoja:

  1. Raudan lisääminen ruokavalioon: Syö enemmän raudan rikkaita ruokia, kuten punaista lihaa, tummanvihreitä lehtivihanneksia (kuten pinaattia ja lehtikaalia), palkokasveja, pähkinöitä, siemeniä ja täysjyväviljoja.
  2. C-vitamiini: C-vitamiini auttaa parantamaan raudan imeytymistä. Sisällytä ruokavalioon C-vitamiinipitoisia hedelmiä ja vihanneksia, kuten appelsiineja, kiivejä, mansikoita, paprikoita ja tomaatteja.
  3. Rautalisät: Jos ruokavalio ei riitä nostamaan ferritiinitasoja tai jos on kyse raudanpuuteanemiasta, lääkäri voi suositella rautalisää. Noudata lääkärin ohjeita annostelusta ja käytöstä.
  4. Vältä raudan imeytymistä heikentäviä aineita aterioiden yhteydessä: Tiettyjen aineiden, kuten kahvin, teen, maidon ja muiden kalsiumia sisältävien tuotteiden, nauttiminen aterian yhteydessä voi heikentää raudan imeytymistä.
  5. Säännölliset lääkärintarkastukset: Seuraa ferritiinitasoja säännöllisesti lääkärin ohjeiden mukaan, jotta voit säätää ruokavaliota ja mahdollista rautalääkitystä tarpeen mukaan.

Usein kysytty kysymys

Miten ferritiinitasoja mitataan? 

Ferritiinitasot mitataan verikokeella, jossa tutkitaan ferritiinin määrää veressä. Koe yleensä edellyttää paastoa ennen näytteenottoa, jotta tulokset olisivat mahdollisimman tarkkoja.

Mitkä tekijät voivat vaikuttaa ferritiinitasoihin?

Ferritiinitasoihin voivat vaikuttaa monenlaiset tekijät, kuten raudan saanti ruokavaliosta, kehon raudan kulutus, mahdolliset raudan imeytymishäiriöt, sekä erilaiset sairaudet ja tilat, jotka aiheuttavat tulehdusta tai vaikuttavat raudan aineenvaihduntaan.

Voiko ferritiinitaso olla liian korkea ja mitä se tarkoittaa?

Kyllä, ferritiinitaso voi olla liian korkea, mikä voi olla merkki raudan ylikuormituksesta tai tulehdustilasta, kuten hemokromatoosista tai maksasairaudesta. Korkea ferritiinitaso voi olla haitallista, sillä liika rauta voi vahingoittaa elimiä.

Miten voin hallita ferritiinitasoani?

Ferritiinitason hallintaan kuuluu asianmukainen ruokavalio, jossa on tarpeeksi rautaa, rautalisien käyttö tarvittaessa lääkärin ohjeiden mukaan, sekä mahdollisten terveydellisten ongelmien, kuten raudanpuutteen tai raudan ylikuormituksen, hoito. Säännölliset lääkärintarkastukset auttavat myös seuraamaan ferritiinitasoja ja niiden muutoksia.

Lue myös: