Helsingin Sanomat raportoi, että Helsingin kaupunki tarvitsee edelleen noin 1,300 varhaiskasvatuksen opettajaa.
Lehti paljasti eilen, että noin 1,000 näistä 1,300 opetustehtävästä on tällä hetkellä hoitajien hallussa, joilla ei ole virallisia opettajan pätevyyksiä, kun taas loput, lähes 300 paikkaa, ovat avoimia ja niitä hoitavat väliaikaisesti sijaiset.
Odotetaan, että tilanne huononee ennen kuin se paranee, sillä alle kolmivuotiaiden lasten osuus päivähoidossa kasvaa samalla kun suurempi osa nykyisistä varhaiskasvatuksen opettajista lähestyy eläkeikää. Tämä yhdistyy tiukempiin henkilöstövaatimuksiin, jotka astuvat voimaan vuonna 2030. Tämän seurauksena Helsinki on arvioinut tarvitsevansa 1,720 lisää opettajia ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita varhaiskasvatuksessa kyseisenä vuonna.
Vuoden loppuun mennessä kaksi kolmasosaa päiväkotihenkilöstöstä on oltava korkeasti koulutettuja.
Myös rohkaisevia kehitysaskeleita on nähty. Tänä syksynä kaupungin ei ole tarvinnut sulkea leikkipuistoja siirtääkseen henkilökuntaa päiväkoteihin, kiitos paremman pääsyn tilapäisiin sijaisiin.
“Tilanne on nyt vakaampi. Olemme tavallaan sopeutuneet henkilöstöpulaan. Työskentely päiväkodeissa koetaan palkitsevana ja tuo iloa joka päivä,” kommentoi Miia Kemppi, Helsingin varhaiskasvatuksen johtaja, Helsingin Sanomille torstaina.
Vaikka yleisen varhaiskasvatuksen opettajien puute on vakava, lehti huomautti, että erityistarpeiden varhaiskasvatuksen opettajien puute on vielä kriittisempi.
Syyskuussa avoimet työpaikat houkuttelivat keskimäärin alle yhden hakijan kuhunkin – tilanne, joka saattaa osittain johtua uuden kouluvuoden alkamisesta. Sosiaalialan ammattilaisten työpaikkailmoitukset varhaiskasvatuksessa eivät myöskään tuoneet merkittävää määrää hakemuksia.
Vaikka lastenhoitajien työpaikkailmoitukset saivat enemmän vastauksia, erityisesti ne, jotka koskivat tiimiä, joka on vastuussa äkillisten tarpeiden täyttämisestä ympäri kaupunkia, lastenhoitaja, joka sijaistaa varhaiskasvatuksen opettajaa, korvataan usein henkilöllä, jolla ei ole tarvittavia pätevyyksiä, kuten lehti korosti.
Helsingin kaupunki on vastannut tuleviin tiukempiin henkilöstövaatimuksiin muuntamalla eläkkeelle jäävien lastenhoitajien tyhjiksi jäävät paikat opettajien tai sosiaalipalveluiden asiantuntijoiden tehtäviksi. Kemppi kertoi Helsingin Sanomille, että kriisin ratkaiseminen ylittää sekä kaupungin että valtion yksinomaiset mahdollisuudet.
“Kasvatuspolitiikasta on alkanut laajempi keskustelu. Koulutuspaikkojen rahoituksen turvaaminen tällä alalla, erityisesti monimuotoisen koulutuksen osalta, jatkuvasti on tärkeää,” hän korosti.
Lisäksi Helsinki on jo jonkin aikaa aktiivisesti pyrkinyt laajentamaan käytännön koulutusmahdollisuuksia tuleville lastenhoitajille.