Suomen hallitus on valmis jättämään huomiotta yritysten ja kansalaisjärjestöjen vastalauseet ja torpedoida Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin, kertoo Helsingin Sanomat.
Torstaina eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi hallituksen kannan, jota tukivat äänin neljän valtapuolueen ja Keskustan voimin.
Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Sosiaalidemokraatit esittivät eriävän mielipiteen valiokunnan mietintöön.s
Valtapuolueet uskovat, että ympäristöjärjestöille ja ammattiliitoille myönnettävät ryhmäkanteen oikeudet oikeuttavat niiden pidättäytymisen äänestämästä ratkaisevassa EU:n neuvoston äänestyksessä perjantaina, toimenpide, jota EU:n neuvoston sääntöjen mukaan pidetään vastustavan äänenä.
Säädös vaatisi Euroopassa toimivia yrityksiä tunnistamaan ja puuttumaan ympäristöön ja ihmisoikeuksiin liittyviin riskeihin toimitusketjuissaan.
Suomalaiset kansalaisjärjestöt sekä jotkut yritykset ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä päätökseen käytännössä vastustaa direktiiviä. Ne varoittivat aiemmin tällä viikolla, että hallitus on vaarassa heikentää merkittäviä toimia toimitusketjujen vastuullisuuden parantamiseksi heikoin perustein. Hallituksen erityinen huoli kohdistuu säännökseen, joka sallisi yksityishenkilöiden ryhmän valtuuttaa ammattiliiton tai ympäristöjärjestön aloittamaan oikeustoimet heidän puolestaan yritystä vastaan, joka väitetysti laiminlyö vastuullisuusvelvoitteensa.
Direktiivin yksityiskohdista saavutettiin konsensus viime vuoden lopussa kahden vuoden neuvottelujen jälkeen. 27 maan unionin jäsenet ovat valmiita hyväksymään sopimuksen perjantaina. Suomen hallitus kuitenkin ilmoitti viime viikolla, että se saattaa pidättäytyä äänestämästä direktiivistä osana “laajempaa maiden ryhmää.”
Direktiivin torjumisen mahdollisuus on herättänyt huolta tietyissä yrityksissä, kertoo Kimmo Lipponen, Finnish Business & Society (FIBS) -järjestön toimitusjohtaja. Tämä yritysvastuun verkosto käsittää noin 400 jäsenyritystä, mukaan lukien joitakin Suomen suurimpia yrityksiä.
Yritykset suhtautuvat myönteisesti EU-tason lainsäädäntöön vastuullisuustoimista, sillä se yksinkertaistaa toimintaa sisämarkkinoilla ja varmistaa reilun kilpailun, Lipponen kertoi Helsingin Sanomille keskiviikkona. Vastuullisuusdirektiivi koskisi myös suuria kansainvälisiä yrityksiä, jotka toimivat EU:ssa.
“Yritykset harvoin haluavat sääntelyä, mutta tämä asia on tärkeä,” hän totesi. “Tilanne on mieletön.”
FIBS ja Kuluttajaliitto kannattavat molemmat hallituksen tukea direktiiville, jälkimmäinen väittäen, että sen kaataminen olisi ristiriidassa hallituksen ilmoitettujen politiikkojen kanssa.
“Direktiivi edustaa tarpeellista, haluttua ja hyvin harkittua parannusta kuluttajien asemaan markkinoilla. Suomen nykyinen aikomus estää tämä ehdotus on häpeällistä, ottaen huomioon sen aseman vastuullisuuden edelläkävijänä,” kommentoi Juha Beurling-Pomoell, Kuluttajaliiton pääsihteeri.
Viime viikolla Suomen hallitus väitti, että ehdotettu ryhmäkanteiden oikeuksien laajentaminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia oikeusjärjestelmän kannalta. Tällä hetkellä Suomessa ryhmäkanteet ovat mahdollisia vain kuluttajaoikeudellisissa asioissa.
Sen sijaan FIBS arvioi lausunnossaan, että oikeuksien laajentaminen ryhmäkanteiden nostamiseen on hyödyllinen lisä direktiiviin.
“Lipponen mainitsi Helsingin Sanomille, ”Globaalissa etelässä, missä ihmisoikeusloukkauksien riski on suurempi, tällaiset ryhmäkanteiden oikeudet edustavat ainoaa keinoa saavuttaa oikeudenmukaisuus.”
“Suomen Yritysvastuulain Yhdistys on samaa mieltä ja katsoo hallituksen kannan luokkakanteiden oikeuksien kysymykseen olevan liiallinen.
Yhdistys totesi lausunnossaan, että luokkakanteiden käsittely erillisten lukuisien oikeusjuttujen sijaan voisi olla hyödyllistä sekä yrityksille että oikeusjärjestelmälle. Näin ollen luokkakanteet muodostavat järkevän osan direktiivistä, ja niiden sisällyttäminen kotimaiseen lainsäädäntöön on mahdollista.”
Juho Romakkaniemi, Suomen kauppakamarin johtaja, ilmoitti Helsingin Sanomille, että eturyhmä tarkisti kantansa vastuudirektiiviin sen jälkeen, kun laajennetut ryhmäkanteiden oikeudet lisättiin myöhäisempänä muutoksena ilman alustavaa vaikutusten arviointia.
Hän kuvasi oikeuksia merkittäväksi oikeusfilosofian huolenaiheeksi: “Se antaa organisaatioille epätavallisen oikeudellisen aseman. Se on niin merkittävä asia, että vastustamme direktiivin toteuttamista sen nykyisessä muodossa.”
Direktiivi kohtaa todellisen hajoamisuhan. Myös Saksa aikoo pidättäytyä, kun taas maat kuten Viro, Italia ja Ruotsi arvioivat parhaillaan kantojaan. Jos nämä maat päättävät pidättäytyä, vastustuksen suuruus saattaa olla riittävä estämään direktiivin voimaantulon, kertoo Helsingin Sanomat.