Suomen hallitus on päättänyt edetä laajalti keskustelluissa rajoituksissa poliittisiin ja sympatia-lakkoihin, tiiviisti seuraten hallitusohjelmaa, kuten työministeri Arto Satonen (KOK) kommentoi torstaina.
Hallitus aikoo esittää lainsäädäntöä eduskunnalle kuun lopussa ja toteuttaa muutokset heinäkuussa, kertoo Helsingin Sanomat.
“Tämä luo tietynlaista varmuutta esimerkiksi tahoille, jotka harkitsevat investointeja Suomeen. Meiltä on puuttunut säännöt poliittisista ja sympatia-lakoista, ja nyt olemme laatimassa näitä sääntöjä. Kansainvälisessä vertailussa nämä toimenpiteet ovat maltillisia,” hän julisti lehdistötilaisuudessa Helsingissä.
Lainsäädäntöä ei julkaistu torstaina. Talous- ja työministeriö vahvisti kuitenkin, että se vastaa pääasiassa lokakuussa kommentteja varten julkaistua luonnosta.
Tavoitteena on hallita sympatia-lakkoja estämään niitä aiheuttamasta kohtuutonta haittaa kolmansille osapuolille, rajata poliittisten lakkojen kesto 24 tuntiin ja asettaa kahden viikon rajoitus muiden työtaistelutoimien, kuten ylityökieltojen, kestolle, kertoi Helsingin Sanomat torstaina.
Lisäksi hallitus pyrkii nostamaan luvattomista lakoista määrättävien sakkojen alarajan 10 000 euroon ja ylärajan 150 000 euroon. Työntekijät voivat myös saada henkilökohtaisen 200 euron sakon, jos he tietoisesti jatkavat työtaistelua, jonka työtuomioistuin on todennut laittomaksi.
Joka vuosi tuomioistuin antaa noin 40 päätöstä, joissa todetaan työntekijöiden rikkoneen teollisen rauhan lainsäädäntöä.
“Tämä muutos on merkittävä sen vaikutuksen kannalta,” Satonen väitti.
Vastaanotettuaan palautetta sidosryhmiltä hallitus on tehnyt muutoksia lainsäädäntöön.
Muutettu laki mahdollistaa oikeusistuimille pienemmän sakon määräämisen tai sakon määräämättä jättämisen kokonaan – merkittävä kompromissi ottaen huomioon hallitusohjelman, Satonen huomautti. Hän mainitsi, että suuri sakko voisi tietyissä olosuhteissa uhata pienen ammattiyhdistyshaaran toiminnan jatkuvuutta.
Hän vahvisti myös kielen poistamisen, joka olisi vaatinut sympatia-toiminnan järjestäjää takaamaan olennaisten yhteiskunnallisten toimintojen ja palveluiden, kuten sairaala- ja muut terveydenhuoltopalvelut, elintarvike- ja energiantoimituspalvelut, julkisen turvallisuuden palvelut ja tietyissä olosuhteissa satama- ja kuljetuspalvelut, jatkuvuuden.
Poliittisia lakkoja koskevan aikarajoituksen valvontaa tiukennetaan alun perin ehdotettua enemmän, Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan.
Työnantajajärjestöt ovat kehottaneet hallitusta ottamaan huomioon, että 24 tunnin poliittinen lakko saattaa kestää suunniteltua pidempään teollisten prosessien pysäyttämisen ja uudelleenkäynnistämisen vaatiman ajan vuoksi.
“Nico Steiner, korkea-arvoinen neuvonantaja Työ- ja elinkeinoministeriössä, mainitsi torstaina, että ehdotus ottaa huomioon pysäyttämis- ja käynnistämisajat ehdottamalla, että työntekijäjärjestöjen tulisi pyrkiä rajoittamaan vaikutukset 24 tuntiin käytettävissä olevin keinoin,”
Hän kiisti käsityksen, jonka mukaan säädös voisi käytännössä kokonaan kieltää poliittiset lakot tietyillä toimialoilla.
“Työnseisaus voi periaatteessa kestää 24 tuntia. On kuitenkin harkittava, onko olemassa keinoja vähentää vaikutuksia kyseisen ajanjakson ulkopuolella jollakin tavalla. Lakiehdotuksen perusteluissa tunnustetaan, että tämä saattaa todellakin vaatia joitakin lisätoimenpiteitä, kuten perushenkilöstötason ylläpitämistä, ammattiliitoilta.”
Jyri Häkämies, Suomen Teollisuus- ja Keskusliiton (EK) toimitusjohtaja, ilmaisi torstaina Helsingin Sanomille tyytyväisyytensä siitä, että lainsäädäntöhanke on “vihdoinkin” edistymässä.
Jarkko Eloranta, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) puheenjohtaja, ilmaisi pettymyksensä siitä, että työntekijöiden näkemykset sivuutettiin pitkälti valmistelutyössä. Hän huomautti lisäksi, että lainsäädäntö ei selkeästi määrittele, mitkä sympatia-toimet ovat sallittuja ja mitkä eivät.
“Korottamalla lakkojen sakkoja merkittävästi, rajoitatte mahdollisuutta ryhtyä työtaistelutoimiin esittelemällä tämän pelotteen. Mielestäni yksilöille määrätty 200 euron sakko on vieras Suomen oikeuskäytännölle, erityisesti koska se rankaisee yksilöä kollektiivisen oikeuden käyttämisestä,” Eloranta kommentoi.