Perussuomalaisten tuki on merkittävästi kasvanut presidentinvaalikampanjoiden ja viime viikkoina Suomessa nähtyjen laajojen poliittisten lakkojen aikana.
YLE paljasti perjantaina viimeisimmän kyselytutkimuksensa tulokset, jotka osoittavat, että populistisen oikeistopuolueen tuki on noussut 2,4 prosenttiyksikköä, saavuttaen 20,0 prosenttia. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja tulkitsee tämän nousun merkkinä hallitsevan puolueen kyvystä mobilisoida kannattajakuntansa.
“Tuki on merkittävästi kasvanut nuorimpien äänestäjien keskuudessa, erityisesti alle 35-vuotiaiden, ja samoin eläkeläisten keskuudessa,” hän totesi.
Kyselyjakso ajoittui yhteen vastikään päättyneen presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen kanssa. Jussi Halla-aho, Perussuomalaisten ehdokas, saavutti kiitettävän sijoituksen ei ainoastaan ensimmäisellä kierroksella sijoittumalla kolmanneksi 19,0 prosentin ääniosuudella, vaan myös nuorten äänestäjien keskuudessa, missä hän oli toinen lähes 21,0 prosentin ääniosuudella.
Nuorten osallistumisen kannustamiseksi äänestysprosessiin, poliittisiin puolueisiin ja ehdokkaisiin, nuorten vaalit järjestettiin peruskouluissa, ammattikouluissa, lukioissa ja erilaisissa nuorisotoiminnan paikoissa ympäri maata 8.–12. tammikuuta, Suomen Nuorisoneuvosto Allianssin toimesta.
Turja korosti, että Perussuomalaiset ovat historiallisesti parantaneet suoritustaan mitä lähemmäs vaalikautta tullaan.
“Seuraaminen, miten puolueen tuki kehittyy tulevina kuukausina tai onko [kyselytuloksen] vain väliaikainen piikki Halla-ahon vaalimenestyksen seurauksena, tulee olemaan mielenkiintoista,” hän kommentoi kansalliselle yleisradioyhtiölle.
Perussuomalaisten nousun lisäksi toinen merkittävä havainto kyselystä on Sosiaalidemokraattien kannatuksen jatkuva lasku.
Sosiaalidemokraattinen puolue koki kannatuksessaan laskua 0,6 prosenttiyksikköä, saavuttaen 20,4 prosenttia, mikä merkitsee jatkuvaa negatiivista suuntausta, joka alkoi marraskuussa 2023. Turja kuitenkin huomautti, että oppositiopuolue ylläpitää edelleen gallup-lukemia lähellä ääniosuuttaan viimeisimmissä parlamenttivaaleissa.
Kansallisen Kokoomuksen tuki väheni 0,5 prosenttiyksikköä 22,4 prosenttiin.
Kyselyaika osui yhteen laajojen poliittisten lakkojen kanssa, jotka muun muassa aiheuttivat merkittäviä keskeytyksiä ilmaliikenteessä ja julkisen liikenteen palveluissa useissa Suomen suurkaupungeissa. Turjan mukaan nämä lakot eivät merkittävästi vaikuttaneet hallitsevien tai oppositiopuolueiden asemaan.
“Itse asiassa Sosiaalidemokraattien kannatus oli alhaisimmillaan kyselyjakson kahden viimeisen viikon aikana,” hän mainitsi. “Jo huomattavan ajan Perussuomalaiset on ollut selvästi suosituin puolue työväestön keskuudessa.”
Keskustan tuki kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä 10,8 prosenttiin, todennäköisesti Olli Rehnin presidentinvaalikampanjan ansiosta, kuten Turja ehdotti. Vasemmistoliitto koki lievän kannatuksen laskun 0,1 prosenttiyksikköä 8,5 prosenttiin, säilyttäen 0,3 prosenttiyksikön johdon Vihreään liittoon nähden, jonka tuki on kasvanut puoli prosenttiyksikköä tammikuun alusta lähtien.
Kristillisdemokraatit ja Ruotsalainen kansanpuolue molemmat kokivat kannatuksensa heikkenemistä 0,5 prosenttiyksikköä, laskien 3,6 prosenttiin ja 3,4 prosenttiin vastaavasti. Samaan aikaan Liike Nyt näki tukensa laskun 2,1 prosentista 1,4 prosenttiin.
Turja korosti erityisesti Ruotsalaisen kansanpuolueen tilannetta, huomauttaen, että puolue menettää kannatusta sekä Kansalliselle Kokoomukselle että Sosiaalidemokraateille. Toisaalta Kristillisdemokraattien kannatuksen lasku on pääasiassa hyödyttänyt Perussuomalaisia.
Kyselyyn Taloustutkimus haastatteli 2 662 henkilöä 3. tammikuuta ja 6. helmikuuta välisenä aikana. Noin 70 prosenttia (1 881) vastanneista oli valmis ja kykenevä paljastamaan, minkä puolueen puolesta he äänestäisivät, jos parlamenttivaalit pidettäisiin nyt. Tulosten tarkkuus on enintään 1,9 prosenttiyksikön virhemarginaalin alainen.