Retta Isännöinnin, merkittävän kiinteistönhallintapalvelun tarjoajan Suomessa, tekemä tutkimus paljastaa, että merkittävä osa suomalaisista omistaa vain vähän taloudellisia vararesursseja, ja silti monet eivät ole huolissaan nousevien korkojen vaikutuksesta asuntoyhtiöidensä taloudelliseen tilanteeseen.
Lähes puolet (45 %) noin 1000 tutkimukseen vastanneesta henkilöstä ilmoitti, että heidän taloudelliset turvaverkkonsa ovat joko kohtalaisen tai erittäin rajalliset.
Tutkimus osoittaa, että yli 60-vuotiaat ovat todennäköisimmin, kun taas 18–29-vuotiaat ovat epätodennäköisimmin, omistavan merkittäviä taloudellisia varantoja taloudellisten vaikeuksien varalle.
Haastattelussa Helsingin Sanomille perjantaina Retta Isännöinnin operatiivinen johtaja Anders Gylling ehdotti, että nuorten ihmisten niukat taloudelliset turvaverkot voivat johtua kahdesta tekijästä: heidän rajallisesta ajastaan kerryttää tällaisia varantoja ja käsityksen puutteesta niiden tarpeellisuudesta, koska he ovat kasvaneet matalien korkojen aikakaudella.
Tutkimus jätti ‘vankkojen’ ja ‘rajoitettujen’ taloudellisten puskureiden määritelmät osallistujien tulkinnan varaan, edellyttäen heidän tekevän arvionsa omien arviointiensa perusteella. Noin 15 prosenttia kaikista osallistujista ilmaisi kyvyttömyytensä määrittää, onko heillä taloudellisia varantoja.
Viime aikoina Euribor-korot, jotka ovat asuntolainojen viitekorkoja, ovat nousseet viimeisen kahden vuoden aikana, saavuttaen noin neljä prosenttia viime perjantaina. Euroopan keskuspankin (EKP) puheenjohtaja Christine Lagarde ilmoitti samana päivänä, että EKP pidättäytyy alentamasta keskeisiä korkokantojaan ‘seuraavien muutaman neljänneksen aikana’ inflaation mahdollisen nousun riskin vuoksi lähiaikoina, erityisesti kun korkeiden energiahintojen vaikutus alkaa haihtua vuosittaisten vertailujen yhteydessä.
Gylling arveli, että nuoret asuntolainan ottajat saattavat kohdata vaikeuksia, jos korot pysyvät korkeina pitkään.
Hän kommentoi lehdelle: ‘Nuorilla ihmisillä on usein suuria asuntolainoja, ja jos yhä suurempi osa heidän tuloistaan kuluu asumiskustannuksiin, jää vähemmän muille elämän osa-alueille.’
Lisäksi tutkimus paljasti, että suomalaiset ovat yleisesti välinpitämättömiä asuntoyhtiöidensä taloudellisesta tilasta. Valtaosa, yli neljä viidestä (81 %) osallistujista, ilmaisi, etteivät ole huolissaan asuntoyhtiönsä taloudellisesta tilanteesta, mukaan lukien seikat kuten maksukyky ja rahoituksen saatavuus. Lisäksi lähes 60 prosenttia ei ollut huolissaan nousevien korkojen vaikutuksesta asuntoyhtiöönsä.
Gylling havaitsi, että ihmiset ovat enemmän huolissaan omasta taloudellisesta tilanteestaan kuin asuntoyhtiöidensä taloudesta, koska he pitävät asuntoyhtiötä erillisenä yksikkönä.
Hän totesi Helsingin Sanomille: ‘Kun asuntoyhtiö ottaa velkaa asukkaidensa puolesta, jostain syystä sitä
ei nähdä samalla tavalla kuin henkilökohtaista velkaa, vaikka kulut lopulta tulevat samasta lähteestä.
Hän huomautti myös, että nuoret osoittivat vähiten huolta tästä asiasta. Gylling arveli, että tämä huolen puute saattaa osittain johtua siitä, että nuoret harvoin osallistuvat asuntoyhtiöiden päätöksentekoprosesseihin. Hän ehdotti, että tähän haasteeseen voitaisiin puuttua käyttämällä digitaalisia työkaluja heidän osallistumisensa helpottamiseksi.