Yhdysvaltain presidentti on maan korkein poliittinen viranhaltija ja liittovaltion toimeenpanovallan päämies, jolla on laaja valta- ja vastuukenttä. Presidentti vastaa liittovaltion lakien toimeenpanosta, johtaa maan ulkopolitiikkaa, toimii asevoimien ylipäällikkönä ja voi käyttää veto-oikeutta estääkseen lakiehdotusten voimaantulon. Presidentin toimikausi kestää neljä vuotta, ja hänet voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi. Tällä hetkellä Yhdysvaltain presidentti on Joe Biden, joka aloitti kautensa vuonna 2021. Biden on keskittynyt muun muassa pandemian hallintaan, talouden elvyttämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Yhdysvaltain Ensimmäinen Presidentti
George Washington, Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti, toimi vuosina 1789–1797. Häntä kutsutaan usein “isänmaansa isäksi” hänen keskeisen roolinsa vuoksi kansakunnan perustamisessa. Washington johti mannerarmeijaa voittoon Amerikan vallankumoussodassa ja toimi puheenjohtajana perustuslakikokouksessa vuonna 1787. Presidenttinä hän loi monia ennakkotapauksia, kuten rauhanomaisen vallansiirron perinteen ja kabinetin järjestelmän perustamisen. Hänen johtajuutensa ja omistautumisensa demokratian ja tasavaltalaisuuden periaatteille ovat jättäneet pysyvän perinnön Yhdysvalloille.
Mitkä ovat Yhdysvaltain presidentin tärkeimmät toimeenpanovallan tehtävät?
Yhdysvaltain presidentillä on laaja valta- ja vastuukenttä, joka kattaa toimeenpanovallan, lainsäädännön, ulkopolitiikan, sotilasasiat ja oikeusasiat. Toimeenpanovallan osalta presidentti toimii liittovaltion hallituksen johtajana ja valvoo lakien toimeenpanoa, ja hänellä on oikeus antaa toimeenpanomääräyksiä. Lainsäädännöllisesti presidentillä on veto-oikeus, jonka avulla hän voi estää lakiehdotusten voimaantulon, vaikka kongressi voi kumota veton kahden kolmasosan enemmistöllä. Ulkopolitiikassa presidentti neuvottelee ja allekirjoittaa kansainvälisiä sopimuksia, nimittää suurlähettiläät ja tunnustaa ulkomaisia hallituksia. Sotilasasioissa presidentti on asevoimien ylipäällikkö ja johtaa sotilasoperaatioita. Oikeusasioissa presidentti nimittää liittovaltion tuomarit ja voi myöntää armahduksia ja lykkäyksiä liittovaltion rikoksista.
Yhdysvaltain Presidentin Palkka ja Edut
Yhdysvaltain presidentin palkka on vuosittain 400 000 dollaria. Tämän lisäksi presidentti saa 50 000 dollarin kulukorvauksen, 100 000 dollarin verovapaan matka- ja viihdemäärärahan sekä 19 000 dollarin viihdemäärärahan. Presidentillä on oikeus asua Valkoisessa talossa, joka on täysin varusteltu virka-asunto, ja hänellä on käytössään Air Force One -lentokone sekä Marine One -helikopteri virka- ja henkilökohtaisiin matkoihin. Lisäksi presidentillä on kattava terveydenhuolto ja eläkejärjestelyt, jotka turvaavat hänen toimeentulonsa myös virka-ajan päätyttyä. Nämä edut heijastavat presidentin viran valtavaa vastuuta ja merkitystä.
Milloin Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään?
Yhdysvaltain presidentinvaalit pidetään joka neljäs vuosi marraskuun ensimmäisenä tiistaina. Vaaleissa valitaan uusi presidentti ja varapresidentti seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Ehdokkaat voivat tulla eri poliittisista puolueista tai asettua ehdolle riippumattomasti. Kaksi suurinta puoluetta, demokraatit ja republikaanit, hallitsevat yleensä vaalikenttää. Presidenttiehdokkaiden tulee täyttää tietyt perustuslailliset vaatimukset, kuten olla syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen, vähintään 35-vuotias ja asunut Yhdysvalloissa vähintään 14 vuotta. Ehdokkaat kampanjoivat laajasti ympäri maata, osallistuvat keskusteluihin ja esittelevät politiikkansa saadakseen äänestäjien tuen. Vaalit ratkaistaan valitsijamiesjärjestelmän avulla, jossa valitsijamiehet äänestävät presidenttiä sen perusteella, kuinka heidän osavaltionsa äänestäjät ovat äänestäneet.
Yhdysvaltain Presidentit, Jotka Vierailivat Suomessa
- Gerald Ford (1975): Gerald Ford oli ensimmäinen istuva Yhdysvaltain presidentti, joka vieraili Suomessa. Hän osallistui Helsingissä pidettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin (ETYK), jonka tuloksena syntyivät Helsingin sopimukset, jotka pyrkivät parantamaan suhteita kommunistiblokin ja lännen välillä.
- George H. W. Bush (1990, 1992): George H. W. Bush vieraili Helsingissä vuonna 1990 huippukokouksessa Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin kanssa. Huippukokous oli tärkeä Persianlahden sodan käsittelyssä ja Itä-Euroopan poliittisen maiseman muutoksissa kylmän sodan päättyessä. Bush vieraili Suomessa uudelleen heinäkuussa 1992 ja tapasi Suomen presidentin Mauno Koiviston. Tämä vierailu keskittyi kahdenvälisiin suhteisiin ja kylmän sodan jälkeisen Euroopan muuttuviin dynamiikkoihin.
- Bill Clinton (1997): Bill Clinton vieraili Helsingissä vuonna 1997 huippukokouksessa Venäjän presidentin Boris Jeltsinin kanssa. Keskustelut keskittyivät Naton laajentumiseen, asevalvontaan ja taloudelliseen yhteistyöhön maiden välillä.
- Donald Trump (2018): Donald Trump vieraili Helsingissä vuonna 2018 erittäin julkisuutta saaneessa huippukokouksessa Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Tapaamisessa käsiteltiin muun muassa vaalihäirintää, ydinaseiden valvontaa ja kahdenvälisiä suhteita.
Yhdysvaltain Perustuslain Isä ja Vuoden 1812 Sodan Johtaja
James Madison, Yhdysvaltain neljäs presidentti, toimi virassa vuosina 1809-1817. Hänet tunnetaan parhaiten “Yhdysvaltain perustuslain isänä” merkittävän roolinsa vuoksi perustuslain laatimisessa ja hyväksymisessä. Madison oli myös yksi Federalist Papers -kirjoitusten pääkirjoittajista, jotka olivat keskeisiä perustuslain ratifioinnin kannalta. Presidenttikautensa aikana Madison johti kansakuntaa vuoden 1812 sodassa Britanniaa vastaan, mikä vahvisti Yhdysvaltojen itsenäisyyttä ja kansallista identiteettiä. Hänen hallintonsa aikana perustettiin myös toisen kansallisen pankin ja kehitettiin maan infrastruktuuria.