Politiikka

Suomen hallitus esittää ehdotuksen rajaturvallisuuslaiksi eduskunnalle

Tiistaina pääministeri Petteri Orpon (Kok) johtama hallitus esitteli lainsäädäntönsä orkestroidun maahanmuuton torjumiseksi Suomen eduskunnalle.

Arvostelijoiden, jotka ovat voimakkaasti tuominneet lakiehdotuksen—jota kutsutaan palauttamislakina—mukaan se mahdollistaisi hallituksen yhteistyössä presidentin kanssa tilapäisesti keskeyttää kansainvälisen suojelun hakemusten vastaanottamisen Suomen rajoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Tavoitteena on estää ulkomaiden käyttämästä siirtolaisia häiriöiden aiheuttamiseen ja painostuksen lisäämiseen Suomea kohtaan, erityisesti lähettämällä suuria ryhmiä siirtolaisia rajalle ylikuormittamaan turvapaikka- ja rajavalvontajärjestelmiä.

Tavoite on pääasiassa saavutettavissa estämällä siirtolaisia pääsemästä maahan alun perin fyysisillä esteillä kuten aidoilla, kylteillä ja suullisilla käskyillä. Siirtolaiset, jotka kuitenkin onnistuvat pääsemään maahan, voidaan myös karkottaa, jos yksittäinen rajavartija toteaa, etteivät he tarvitse kansainvälistä suojelua.

”Laki toteaa, että kansainvälisen suojelun hakemus voidaan edelleen hyväksyä, jos olosuhteet ilmenevät tai niitä esitetään [hakijan toimesta], jotka osoittavat rajavartijan arvioinnissa, että henkilö kohtaa todellisen kuolemanrangaistuksen, kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun riskin maassa, josta he ovat tulleet Suomeen,” laki toteaa.

Arviointi suoritettaisiin käyttämällä hakijan toimittamia asiakirjoja, havaittavia ulkoisia tekijöitä ja ajankohtaista tietoa “erilaisista lähteistä” kyseisen maan turvallisuudesta.

Suomen rajavartiolaitoksen virkamiehet esittivät poikkeuksellista kritiikkiä lakiehdotuksen ensimmäisestä luonnoksesta, viitaten siihen, että se saattaisi pakottaa rajavartijat rikkomaan virallisia velvollisuuksiaan ja altistaa heidät rikosoikeudelliselle syytteelle valtion rakenteen perusperiaatteiden, perustuslaillisen järjestyksen ja oikeusvaltioperiaatteiden ristiriidan vuoksi.

Selvänä vastauksena tähän kritiikkiin hallitus vahvisti, että rajavartijat saavat koulutusta ja ohjeistusta, jotka auttavat heitä tunnistamaan todella haavoittuvaiset henkilöt.

“Arviointi suoritettaisiin käytännössä koulutetun ja ohjeistetun rajavartijan toimesta. Nopea arviointi perustuisi riittävään vuorovaikutukseen, joka antaa maahan pyrkivälle henkilölle todellisen mahdollisuuden tuoda esiin arvioinnin kannalta olennaisia seikkoja. Jokainen arviointi suoritettaisiin johdonmukaisesti viipymättä,” uudistettu lakiehdotus julistaa.

Hakijan ja rajavartijan välinen kommunikaatio mahdollistettaisiin esimerkiksi puhelintulkkauksen avulla.

Tiistaina oikeuskansleri Tuomas Pöysti huomautti, että vaikka lakiehdotuksen peruselementit edelleen sisältävät riskejä oikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten loukkaamisesta, hän ei havainnut laillisuuden esteitä sen esittämiselle eduskunnalle. Hän mainitsi, että hallitus on “jossain määrin ottanut huomioon” hänen alustavassa tarkastelussaan esittämänsä huomiot jatkaessaan säännösten ja perustelujen tarkentamista.

Tiistaina Helsingin Sanomat raportoi, että tärkein oikeudellinen huoli uudistetussa lakiehdotuksessa on edelleen oikeussuojamekanismin puuttuminen, erityisesti se, että maasta karkotetut siirtolaiset eivät voisi haastaa karkotustaan oikeudessa, koska karkotusta ei katsota hallinnolliseksi päätökseksi.

Alustavassa arviossaan Pöysti kehotti hallitusta harkitsemaan erillisen valitus- tai oikaisumenettelyn perustamista tai perustelemaan, miksi tällaista menettelyä ei ole tarjolla.

Hallitus valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon ja ilmoitti uudistetussa lakiehdotuksessa, että siirtolaisilla “ei ole oikeutta haastaa poistopäätöstä valitusprosessin kautta.”

Lainsäädäntö määrää myös, että maasta karkotettujen siirtolaisten on saatava kirjallinen ilmoitus karkotuksen perusteista ja heille on kerrottava, missä he voivat hakea kansainvälistä suojelua.

Tiistaina YLE raportoi, että oikeusasiantuntijoiden huoli lakiehdotuksesta jatkuu.

“Olen yllättynyt, että lakiehdotus aiotaan esittää eduskunnalle nykyisessä muodossaan,” totesi Martti Koskenniemi, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Turun yliopistosta, julkiselle mediayhtiölle.

Vaikka hallitus on myöntänyt, että lakiehdotus on ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa, Koskenniemi kiisti tämän kuvauksen, väittäen, että lakiehdotus ei ainoastaan ole ristiriidassa, vaan “selvästi rikkoo” kansainvälisiä ihmisoikeuksia.

Hän toi myös esiin, että päätöksenteko-oikeuden antaminen yksittäisille rajavartijoille on lakiehdotuksen keskeinen käytännön ongelma. “Jos olisin rajavirkailija, en koskaan suostuisi tekemään tällaista päätöstä.”

Lakiehdotus on myös herättänyt eriäviä näkemyksiä sekä hallitus- että oppositiopuolueissa.