Politiikka

Suomalaiset kyselyt arvioivat merkittävästi väärin Euroopan vaalit

Kimmo Grönlund, Åbo Akademin yliopiston valtiotieteiden professori, ilmaisi maanantaina Helsingin Sanomille hämmästyksensä äskettäisten Euroopan parlamentin vaalien ennusteiden ennennäkemättömästä epätarkkuudesta.

“Erot olivat huomattavan suuret. Poikkeamat olivat todella suuria,” hän päätteli maanantaina.

Vaalien alla viikkoa aiemmin Helsingin Sanomat, MTV ja YLE julkaisivat viimeiset mielipidemittauksensa, jotka poikkesivat sunnuntaina julkaistuista todellisista tuloksista 24,6, 28,3 ja 20,3 prosenttiyksiköllä. Helsingin Sanomien kyselyn suoritti Verian, YLEn Taloustutkimus ja MTV:n Åbo Akademin yliopisto.

“Huolimatta siitä, että suoriuduimme parhaiten tässä pettymystä tuottaneessa ryhmässä, havaitsimme silti 20,3 pisteen eroavaisuuden todellisiin vaalituloksiin,” Grönlund huomautti.

Kaikki kolme kyselyä aliarvioivat merkittävästi Vasemmistoliiton kasvavaa tukea ja yliarvioivat Perussuomalaisten tuen.

Li Anderssonin huomattavan suosion ansiosta Vasemmistoliitto sai 17,3 prosenttia äänistä, nousten toiseksi suurimmaksi suomalaiseksi puolueeksi Euroopan parlamentissa. Andersson itse keräsi 13,5 prosenttia kaikista 1,8 miljoonasta annetusta äänestä, asettaen mukavasti uuden ennätyksen eniten ääniä saaneelle yksittäiselle ehdokkaalle, ylittäen edellisen ennätyksen noin 90 000 äänellä.

Helsingin Sanomien kysely ennusti vasemmistopuolueelle 9,7 prosentin ääniosuuden.

Perussuomalaiset putosivat 7,6 prosentin ääniosuuteen menettäen yhden kahdesta paikastaan, pian sen jälkeen kun ennusteet vihjasivat, että puolue voisi taistella jopa kolmesta paikasta Euroopan parlamentissa. Esimerkiksi YLEn kysely näytti populistisen oikeistopuolueen saavan 16,5 prosenttia äänistä, vaikka siinä huomautettiin tuloksen riippuvan suuresti puolueen onnistumisesta kannattajiensa mobilisoinnissa.

Sekä Helsingin Sanomat että YLE yliarvioivat merkittävästi sosiaalidemokraattien suosion ja aliarvioivat Kansallisen Kokoomuksen vetovoimaa.

Grönlund huomautti maanantaina Helsingin Sanomille, että aiemmin kyselyt olivat aliarvioineet Perussuomalaisten vetovoimaa. “Tällä kertaa kaikki yliarvioivat sen pahasti,” hän totesi, huomauttaen eroavaisuuden johtuneen suuresta määrästä ihmisiä, jotka kyselyihin vastatessaan ilmoittivat äänestävänsä, mutta eivät lopulta menneet uurnille.

Åbo Akademin tekemässä kyselyssä yli 70 prosenttia vastaajista ilmaisi aikomuksensa äänestää. Todellinen äänestysprosentti oli kuitenkin vain 42,4 prosenttia.

Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen selitti YLElle maanantaina, että alhainen äänestysaktiivisuus selittää osittain kyselyiden epätarkkuudet. Tämä tilanne suosi erityisesti puolueita, kuten Kansallinen Kokoomus ja Ruotsalainen kansanpuolue, joiden kannattajat ovat johdonmukaisesti luotettavia. Mahdollisuus jäädä ilman edustusta Brysselissä saattoi myös kannustaa jälkimmäisen puolueen kannattajia toimimaan aktiivisemmin.

“Oli odottamatonta, että Perussuomalaisten kannattajat näyttävät jääneen kotiin,” hän mainitsi julkiselle mediayhtiölle.

Perussuomalaisten äänestäjien poissaolo todennäköisesti vaikutti Kansallisen Kokoomuksen vahvaan suoritukseen ja Vihreiden Liiton kiitettäviin tuloksiin, vaikka se ei selitäkään Anderssonin suosion kasvua.

“Vasemmistoliitto on arvoitus,” Grönlund myönsi Helsingin Sanomille.

Uskottava selitys on, että Andersson onnistui houkuttelemaan mukaan ihmisiä, jotka aiemmin eivät ole olleet kovin kiinnostuneita Euroopan parlamentista. Grönlund arvioi, että tämä teoria on melko varmasti oikea, koska äänestysprosentti oli samankaltainen kuin aiemmissa vaaleissa. Perussuomalaisten tukijoiden pois jäämisen myötä on todennäköistä, että heidät korvasi uusi ryhmä, mahdollisesti nuoret aikuiset, joita Andersson on inspiroinut.

“Anderssonin merkittävä henkilökohtainen äänimäärä sotki laskelmamme,” Pajunen kertoi YLElle. “Emme yksinkertaisesti osanneet ennustaa sitä. Kun vertaat lukuja, Anderssonin äänet erottuvat selvästi.”

Vaikka gallupien tekijät usein korostavat, että gallupit ovat hetkellisiä kuvauksia yleisestä mielipiteestä eivätkä ennusteita, Grönlund ilmaisi luottamuksensa siihen, että tulokset johtavat gallupien menetelmien uudelleenarviointiin ja parantamiseen.