Keskiviikkona MTV:n isännöimässä vaaliväittelyssä hallituksen ja ammattiliittojen välillä kiihtyvä kiista toi esille poliittiset erimielisyydet presidenttiehdokkaiden kesken.
Sari Essayah (KD) ja Jussi Halla-aho (PS) ilmaisivat tukensa työmarkkinoiden muutoksille ja sosiaaliturvan leikkauksille, jotka ovat laukaisseet sarjan lakkoilmoituksia ammattiliitoilta.
Essayah totesi, että nämä muutokset olisi pitänyt toteuttaa paljon aiemmin.
Halla-aho väitti: ‘Suomi elää jatkuvasti velassa. Nykyisessä taloustilanteessamme emme voi ylläpitää kaikkia tärkeitä rakenteita, jotka olemme perustaneet.’
Hän korosti, että lainsäädäntöaloitteiden kohtalo on parlamentin käsissä, korostaen, että parlamentin ulkopuolisilla puolueilla ei tulisi olla valtaa hylätä hallituksen esittämiä lainsäädäntöehdotuksia.
Alexander Stubb (Kok) säilytti puolueettoman kannan, väittäen, että presidentin ei pitäisi sekaantua työmarkkinariitoihin tai puuttua niiden yksityiskohtiin.
Hän julisti, että tasavallan presidentti toimii yhdistävänä tekijänä, heijastaen hänen vaalimottoaan. ‘[Presidentti] välttää ottamasta kantaa hallituksen tai työmarkkinajärjestöjen puolesta, vaan edustaa Suomen etuja.’
Jutta Urpilainen (SDP) huomautti huumorilla, ‘Jos presidentiltä puuttuvat mielipiteet, hän ei ole yhdistävä vaan merkityksetön.’
Urpilainen arvosteli hallitusta sen täydellisestä haluttomuudesta neuvotella ammattiliittojen kanssa, syyttäen niitä näiden järjestöjen alistamisesta ideologisista syistä. ‘Maan kehitystä ei saavuteta toisten voittamisella, vaan neuvottelemalla,’ hän esitti.
Li Andersson (LA) syytti myös hallitusta tietoisesta päätöksestä valita konfliktin tie ja yksipuolisesti ajaa läpi muutoksia, jotka heikentävät työntekijöiden työehtoja.
Hän kertoi MTV:lle, “Suomi ottaa merkittävän askeleen taaksepäin siinä tavassa, jolla maan työmarkkinoita on perinteisesti kehitetty.” Suomen presidentin ensisijainen tehtävä on johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä hallituksen kanssa. Vaikka heidän osallistumisensa kotimaan politiikkaan on rajoitettua, presidentillä on huomattavaa epävirallista vaikutusvaltaa.