Suomi

“Suomella on vaarallisen suuri määrä velkaa,” toteaa Orpo

Pääministeri Petteri Orpo (KOK) toisti huolensa kasvavasta kansallisesta velasta uudenvuoden puheessaan.

Hän korosti, että Suomi kohtaa kriittisen velkatilanteen, kun noin joka kahdeksas käytetty euro katetaan uudella lainarahalla. Hän huomautti taloudellisen tilanteen heikkenemisestä viime aikoina. Orpo toi esiin, että kasvavat korkomenot, haasteet hyvinvointialueiden palveluissa ja tärkeät puolustustarpeet ovat merkittäviä menoeriä, jotka vaativat lisälainanottoa.

Orpo väitti, että hallituksen on sovittava uusista taloudellisista sopeutustoimista tulevassa kehysriihessään saavuttaakseen tavoitteensa vähentää velkaa kuudella miljardilla eurolla. Mitä enemmän näiden toimien toteuttaminen viivästyy, sitä ankarampia niiden on oltava.

Pääministeri korosti lisääntyneen taloudellisen liikkumavaran tarvetta varmistaakseen, että hallitus voi jatkossakin tukea yksilöitä ja yrityksiä vaikeina aikoina.

“Meidän kaikkien on hyväksyttävä tämä todellisuus: elämme yli varojemme tulevien sukupolvien kustannuksella”, hän julisti. “Valtionavustusten vähentäminen kunnille on korvattava menoja koskevilla rajoituksilla. Ratkaisujen etsiminen on jo aloitettu. Mahdollisten toimenpiteiden kirjon on oltava mahdollisimman laaja.”

Hän myönsi, että pelkästään menojen vähentäminen ei ole riittävä toipumiseen, korostaen, että ainoat pysyvät ratkaisut velkaongelmaan ovat työllisyyden ja talouskasvun edistäminen.

Orpo lupasi, että vaikeista olosuhteista huolimatta hallitus sijoittaa perusopetuksen parantamiseen, lisää tutkimus- ja kehitysrahoitusta sekä pyrkii lyhentämään odotusaikoja terveydenhuoltojärjestelmässä.

Viestinsä päätteeksi hän huomautti, että tuleva vuosi on merkitty kahdella tärkeällä vaalilla: presidentti Sauli Niinistön seuraajan valinta tammikuussa-helmikuussa ja edustajien valinta Euroopan parlamenttiin kesäkuussa.

Hän muistutti, että molemmat vaalit tarjoavat mahdollisuuden osallistua demokraattisiin prosesseihin vapailla ja rehellisillä äänestyksillä – etuoikeus, joka “ei ole taattu” edes nykyaikana. “Demokratia vaatii meidän aktiivista suojelustamme. Se sisältää myös vapauden eriäviin mielipiteisiin. Toivon, että tulevana vuonna kaikki käyttävät tätä vapautta rakentavasti samalla toisia kunnioittaen,” hän ilmaisi. “Suurissa asioissa pieni maamme on osoittanut sitkeytensä yhtenäisyydessä. Suomi ja sen kansalaiset ovat selvinneet jopa kaikkein vaikeimmista ajoista, ja me teemme niin myös nyt.”